Näin unta, että vanhemmat olivat tekemässä avioeroa. Se tapahtui äidin aloitteesta, mutta yhteisestä päätöksestä, joskaan isä ei vaikuttanut järin tyytyväiseltä ja pelkäsin, että hän vain esittää hyväksyneensä asian, mutta hautookin salaa jotain perinteistä suomalaisen miehen epätoivoista tekoa (tyyliin murha-itsemurha). #

Avioeron pystyi tekemään kotoa Internetissä, mutta sen vahvistaminen edellytti, että äidin piti olla puhelimella yhtämittaisesti yhteydessä joku tietty pitkä aika (ehkä tunti) maistraatin palvelunumeroon. Minustakin ero oli oikea ratkaisu ja toivoin sen menevän läpi, ja siksi minua huoletti, ettei äidin päätös pidä kokonaista tuntia. #

Isä puolestaan aloitti tolkuttoman ryyppäämisen ja toi jotain epämääräistä sukulaisporukkaa kotiin juopotteluseuraksi, mm. (valvetodellisuudessa jo kuolleen) vanhemman veljensä ja tämän parikymppisen pojan, serkkuni siis. Jälkimmäinen oli fiktiivinen hahmo, eli ei kyseisen setäni oikeita lapsia. Heidän remuamisensa oli minusta surullista, mutta toisaalta ajattelin, että nyt minun ei onneksi tarvitse piitata siitä miten tämän kodin käy, koska se on joka tapauksessa hajoamassa. #

Suutuin kuitenkin, kun tuo kuvitteellinen serkku paiskasi täyden muovipullon lattiaan niin että se kimposi ikkunaan. Säntäsin tyypin kimppuun, hän pakeni ulos, minä juoksin perään ja hakkasin jäppisen ulkona muhjuksi ja sotkin suohon. Palasin takaisin sisälle ja mietin, että tästä saattaa kyllä koitua jotain seurauksia, mutta väliäkö sillä, tyyppi sai mitä ansaitsi ja olisi oikeastaan ansainnut enemmänkin, mutta henkirikostuomion pelote oli ehkä minua jonkin verran hillinnyt. #

Tämä tapahtui Kurkihyppylällä. #