Hatunkallistus ystävälle, jolta äsken sain taannoin mainitsemani traumaperäistä stressihäiriötä käsitelleen tutkimuksen. Sain nyt poimia sieltä massisitaatin, joka tuntuisi tukevan tuota aiemmin tekemääni tulkintaa tutkimuksen sisällöstä: #

”In high combat exposure, the combination of the low-transcription variant of the 5-HTTLPR genotype and threat vigilance seems to confer lower levels of PTSD symptoms. The low-transcription 5-HTTLPR genotype may play a protective role under the extreme stress of military deployment.¹⁷ Specifically, a natural tendency of individuals with low 5-HTTLPR transcription to attend to threats may lead to enhanced maladaptive emotional responses and elevated anxiety when environmental conditions are safe and stable,⁹ but which are perfectly normal and adaptive responses in combat, where vigilance toward minor threats is crucial for survival.” #

Wald et al, JAMA: Attention to Threats and Combat-Related Posttraumatic Stress Symptoms – Prospective Associations and Moderation by the Serotonin Transporter Gene #

Uhkaherkkyys on tosin, toisin kuin oletin, ilmeisesti 5-HTTLPR:stä (ainakin jossain määrin) riippumaton piirre, sillä ainakin tässä tutkimuksessa ne eristettiin itsenäisiksi muuttujiksi tilastollista mallia hahmoteltaessa; yksilö voi siis olla herkkä tai epäherkkä havaitsemaan uhkia 5-HTTLPR-tyypistään riippumatta. Lisäksi 5-HTTLPR:n ilmeneminen saattaa olla sidoksissa ainakin yksilön rotuun. Geenin S-alleeli on suhteellisen harvinainen Saharan eteläpuolisen Afrikan ihmisissä (11 %), kun meillä Euroopan valkonaamoilla sitä on puolella väestöstä (50 %) ja aasialaisista peräti 70 %:lla. Tutkijat spekuloivat, että tämä saattaa olla seurausta siitä, että geeni vaikuttaa kantajaansa tämän rodusta riippuen eri tavoin. #

Mielenkiintoisinta artikkelissa oli minusta viite toisiin viimeaikaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan yksilön uhkaherkkyyttä voidaan manipuloida tietokoneavusteisella harjoittamisella (engl. attention bias modification, lyh. ABM, engl. Wikip. ”Attentional retraining”). Kirjaan siitä toistaiseksi vain tähän nuo viitteet sellaisinaan: ”Bar-Haim Y. Research review: attention bias modification (ABM): a novel treatment for anxiety disorders. J Child Psychol Psychiatry. 2010;51(8):859-870.”, ”MacLeod C, Koster EHW, Fox E. Whither cognitive bias modification research? commentary on the special section articles. J Abnorm Psychol. 2009;118(1):89-99.” #