Katsoin eilen ensimmäisen osan Ilkka Ruuhijärven ja Ulla Turusen Sukupolvi-dokumentista joka… #
kuvaa 1985 koulunsa aloittaneen luokan elämää 20 vuoden ajan. Mitä yhteiskunta tältä sukupolvelta vaati, mitä antoi? #
Yle Areena: Sukupolvi 1/2 (saatavilla Areenasta tätä kirjoittaessani 3 päivää) #
Suunnilleen saman sukupolven lapsena tunnistin kyllä kehityskaaren, vaikka nämä helsinkiläisiä ovatkin. Luulen itse asiassa, että suurkaupunkien koululaiset ovat vasta sittemmin muuttuneet enemmän niiksi nykyisiksi pikkuaikuisiksi, jotka puhuvat pääasiassa ei-lasten puheita ja harrastavat ei-lasten leikkejä. Nämä dokumentin lapset olivat selvästi vielä lapsia koko ala-asteaikansa. #
Ensimmäinen osa esitti vuodet 1985–1995, ykkösluokasta toisen asteen koulun aloitukseen. Dokumentin tekijöiltä vaikuttaa harmi kyllä menneen kokonaan ohi suurin tänä meidän lapsuusaikanamme jo hyvässä vauhdissa ollut ulkoinen murros, IT-vallankumous: dokumentissa pojat pelaavat kyllä muutaman kerran videopelejä (Atarista lähtien), mutta yhtään ainutta tietokonetta ei nähdä eivätkä oppilaat käy kertaakaan edes ATK-luokassa. #
Toisaalta muitakaan ulkoisia tapahtumia ei juurikaan noteerata: 1990-luvun lama mainitaan kerran, ja Martti Ahtisaaren valinta presidentiksi vilahtaa taustalla näkyvässä televisiossa. Näistä ainakin lama vaikutti meilläpäin koulussa sen verran selvästi ja kauan koululaisten arjessa, että totuuden nimissä sen olisi suonut saavan myös dokumentissa isomman roolin kuin vaikkapa ne videopelit. #
Dokumentti jättää myös lapset kovin etäisiksi. Se on kummallinen valinta siihen nähden, että tekijät ovat selvästi itse päässeet kiitettävän lähelle näitä, seuraamaan esimerkiksi nyrkkitappeluita ja kotibileitä. Lasten elämästä ei nyt dokumentin perusteella voi nimetä mitään merkittäviä tapahtumia ennen yläasteen lopussa tapahtuvia jatko-opintovalintoja. Tapahtumia (esim. luokkaretki) kyllä on, mutta kuvauksesta ei tunnu irtoavan niille sen enempää merkitystä kuin arkiselle koulunkäynnille. #
Ehkä dokumenttiaineistoa on kuvattu harvakseltaan, kerran vuodessa. Se selittäisi sen, miksi suuret linjat erottuvat, mutta yksityiskohtiin on mahdotonta tarkentaa. #
Suosittelen tätä silti, ainakin meille muille 1980-luvulla koulunsa aloittaneille. Nostalgiavaikutus on selvä. #