”Tutkimuksessa huomattiin, että miehillä, jotka söivät 67 grammaa tai enemmän lisättyä sokeria päivässä, oli kohonnut riski sairastua viiden vuoden kuluessa masennukseen verrattuna niihin miehiin, jotka kuluttivat sokeria vähemmän kuin 39,5 grammaa. Suurempi grammamäärä tulee esimerkiksi noin 2-3 suklaapatukasta.” #

Yle: Uusi tutkimus: Runsas sokerin käyttö voi lisätä miesten riskiä sairastua masennukseen #

Kuten niin usein näiden tutkimusuutisten kanssa, otsikko tuntuu vetävän jutun mutkia vähän liian suoraksi. Voi-sana sentään lieventää virhettä tässä tapauksessa, sillä onhan kausaatioyhteyskin tietysti mahdollinen (sitä tutkimustulos ei nähdäkseni sulje pois). Varmaan kuitenkin tuon otsikon perusteella useimmille mieleen jäävä ajatus on se, että sokerin syönti jotenkin metabolian kautta lisää masennusriskiä samaan tapaan kuin vaikka tupakointi syöpäriskiä. #

Minusta ilmiselvin selitys tulokselle on se, että ne, jotka söivät enemmän sokeria, tekivät niin koska käyttävät syömistä lohdutuskeinona, ja niinpä he joko olivat lähtökohtaisesti taipuvaisempia masentumaan¹ kuin ne jotka söivät vähemmän sokeria, tai sitten jälkimmäisellä ryhmällä oli käytössään syömistä tehokkaampia selviytymiskeinoja. Syöminenhän on tehottomuutensa ja fyysisten terveysvaikutustensa takia varmaan kaikkein paskin lohduttautumiskeino heti ryyppäämisen jälkeen. #

Näistä kahdesta vaihtoehdosta edellisessä (vahvempi taipumus masentua) syy-yhteys sokerin syönnin ja masentumisen välillä ei ole kausaalinen. Jälkimmäisestä taas voisi, jos välttämättä haluaisi, vääntämällä vääntää kausaliteetin siinä mielessä, että lohtua sokerin syönnistä hakeva tulee syömisellä täyttäneeksi psyykkistä tarvettaan huonommin kuin tekisi, jos käyttäisi siihen jotain tehokkaampaa keinoa, ja samalla sokerinsyönti ikään kuin estää henkilöä hakemasta niitä tehokkaampia keinoja (koska sokerinsyöjä luulee täyttävänsä tarpeensa, vaikka todellisuudessa tyydytys jääkin vaillinaiseksi tai parhaimmillaankin vain hyvin lyhytaikaiseksi). (Enkä tietenkään väitä, että niiden tehokkaampien keinojen löytäminen on kiinni yksinkertaisesta ”minäpä päätän tehdä toisin” -valinnasta. Väänsin argumentin vain argumentin vuoksi.) #

Vastuuvapauslause: en lukenut tutkimusta, silmäilin vain sen tiivistelmän. #