Niska oli kipeä koko yön, heräsin kipuun joka kerta kylkeä kääntäessäni. #

Nousin varttia vailla seitsemän. Väsytti vähäsen. #

Kävin salilla polkemassa intervalleja. Kulki hyvin, ehkä hieman tavanomaista parempi tulos. Kuuntelin Orionin Miss Faija -lähetyksen alun. #

Kotiin palatessani varasin pyykkituvan. Ennen pyykkivuoroa kävin suihkussa ja leikkasin partani. Vein pyykit pyörimään, sitten söin riisipuuroa. Ripustin pyykit. #

Kävin kävelyllä. Kuuntelin Orionin setin loppuun, sen jälkeen Jay & Miles X-Plain the X-Menin jakson 82 ja sit­ten radio­teat­te­riplä­jäyk­ses­tä Aikasafarin (1980; korni poikain seikkailukertomus, mukavan jylhä T-rex-efekti sentään) ja Vedenpaisumuksen maan (1985; hieman edellistä vakavammin otettava, Solariksesta tai muista slaavilaisista tieteistarinoista niin vahvasti vaikutteita omaksunut että yllätyin tämän olevan supisuomalainen). #

Palatessani kävin Prismassa. #

Kotona söin, sitten join kahdeksan kupillista kahvia ja kuuntelin Muis­to­jen bule­var­din jak­son Maailmantäysi aikaa. Pähkäilin Jannen kanssa jonkin sata vuotta sitten koodaamaani web-lomakkeen toimintaa. #

Kuuntelin Muis­to­jen bule­var­din jak­son Marraskuun hämärässä samalla kun vastasin pitkään gallupkyselyyn ja plarasin syötteenlukijaa tyhjäksi. #

Kuuntelin pitkästä aikaa PC Musicin tuotantoa, ja sen kautta eksyin Youtuben miksi tätä nyt kutsuisi (fantsun lisäksi) -osastolle. #

Illalla piti käväistä pikapikaa lähi-Salesta leivinarkkeja, koska viimeinen meni pizzan alla, ja huomisaamuna pitää taas paistaa kalapullia. #

Söin pizzaa ja katselin taas kerran Rifft­raxin The Bermuda Trianglea. Se on tähän mennessä näkemistäni ei-lyhäreistä kaikkein hauskin (surulliset, turhat haimurha-arkistokuvat poislukien). #

(Jo MST3k:n parissa minusta tuntui vähän siltä, että vanhojen filmien eläinrääkkäyksiin suhtautuminen oli aika nonsalaattia. Vaikeahan niitä ikävyyksiä on tietysti hyväksi vääntää, eikä se ole koomikoiden vika. Vähän se silti haittaa katselua.) #

Ylipäänsä kauhuelokuvalle nauraminen on minulle kauhuelokuvia pelkäävälle sopiva yhdistelmä, vähän kuin hapanimelä ruoka tai salmiakkisuklaa (paitsi salmiakista tykkään siltäänkin). Bermudan kolmio oli minusta sitä paitsi yksi karmivimpia juttuja silloin kun (esimurrosikäisenä?) luin kirjaston parapsykologiaosastoa läpi, enkä vielä ollut ihan varma, että onko niissä jutuissa mitään perää. #