11. kesäkuuta 2023: Kaksoiskampahampaiset

Pyykkäsin. Kävin Prismassa, ja myöhemmin ulkoiluttamassa kameraa. Kuvasin ruutumittarin, tammikehrääjän, kyyn ja mansikkakirjosiiven. Saunoin.

Nousin 7.53. Ei väsyttänyt. #

Tyhjensin pyykkitelineen. #

Aamiaiseksi söin salaatinlopun ja palan piirakkaa. #

Vein jätteitä molokiin. #

Pötköttelin, täyttelin nonogrammeja. #

Käynnistin läppärin ja deletoin senkin Firefox-profiileista ylimääräisen palikan. #

Deletoin myös Reddit-profiilin. Sille ei ole enää käyttöä, koska eilen deletoin Reddit-tilini sisältöineen. #

Sähkön ilmaistuttua panin neljänkympin pyykit pyörimään, keitin potut, paistoin kaalipapukanan ja keitin ja pakastin hirssipuuron. #

Kävin Prismassa. #

Kotiin palattuani söin piirakanlopun. #

Pötköttelin, luin päivityksiä. #

Kirjoittelin tätä. #

Kävin ulkoiluttamassa kameraa. Odottelin viime tinkaan asti taivaan selkiytymistä, mutta lopulta piti lähteä, vaikka pilvistä oli edelleen. #

Rantapuiston takana olevalla suoralla on tähän mennessä ollut aika vähänlaisesti mittään. En tiedä onko se epätavallista, vai ovatko muistikuvani siitä vain enimmäkseen loppukesän puolelta, jolloin siellä ainakin on ollut aina paljon kaikenlaista. #

Nyt siellä oli sentään ruutumittareita, mutta olivatpa ne arkoja. Heti pakenivat, kun vähän liikahdin, ja jäivät tuijottelemaan vihaisen näköisinä. #

Lumenkaatopaikantiellä meriharakka! Ja kaksi pikkutylliä. #

Paskilan puiston-puoleisella kulmalla kuvasin tuntematonta kasvia. Vastaan tuli siinä kohtaa pyöräilijä, joka pysähtyi ja tunnisti kasvin jättipalsamiksi. Kiikarit oli hänellä kaulassa, liekö lintuja ollut kiikaroimassa. #

Inatin tekoäly ei tuota olisi tunnistanut, ei sinne päinkään. #

Polun alkuun päästyäni näin lennossa isohkon, tumman perhosen, jonka punertavan sävyn takia oletin neitoperhoseksi. Se laskeutui vähän matkan päähän, ja kävelin siihen kohdalle etsimään sitä. Mutta en millään meinannut löytää, vaikka olin aivan varma, että tähän se laskeutui, ja että ei se siitä ollut ilmaan noussut. #

Kunnes sitten äkkäsin: kehrääjä! Vain noin sadan metrin päässä siitä missä viimevuotinen kirjokehrääjä. #

Ei se kauaa siinä viipynyt, mutta ei niinkään minua vaikuttanut pakenevan, vaan pilvet alkoivat juuri silloin rakoilla, ja auringon valo osui siihen. Ja näköjään muurahainenkin sitä siinä hätisteli. #

Pian sen jälkeen missasin niittoyökkösen, joka olisi nätisti istunut voikukan terällä. Mutta arka sekin oli, pakeni jo kaukaa. #

Metsäpapurikkojakin siellä oli pari. Ensimmäisen silmätäplät omituiset, oranssi puuttui kokonaan. #

Sieltä jatkoin aika lailla täysillä myötäpäiväkierrosta suo3:lle asti, ja hyvä että jatkoinkin: pikkuruinen kyy sieltä löytyi, ja aivan suoran päästä vielä mansikkakirjosiipi! Katsoin ensin, että no tässähän on rohkeampi ruutumittari, ennenkö tajusin. Tuolta suoraltahan se viime vuonnakin löytyi. #

Sitten ajelin kotiin aika lailla pysähtymättä ja suorinta tietä.  #

Leikkasin tukan ja kävin saunassa, sitten siivutin kasan pottuja ja paistoin ne uunipellillä. #

Perkasin kuvat ja viimeistelin tämän. #

Viihdekulutus #

Responses

Comments are closed.