Nousin 5.00. Olisi nukuttanut vielä, ei väsyttänyt. #

Kävelin salille. Koulun pihalla valo vilkutti. #

Poljin tunnin intervalleja, Tomahawkilla. Siinä ei ollutkaan tehomittaria eikä matkamittaria ensinkään, mutta ainakin ne lukemat, joita oli, näyttivät paikkansapitäviltä, ja ergonomialtaan paljon parempi kuin ne isommat ICG-pyörät. Nappuloita testaillessani onnistuin kylläkin resetoimaan ne tämänkertaiset kesken suoritteen, mutteipä niissä menettänyt muuta kuin matkan, ja sekin oli maileissa. Garminin mielestä kokonaisvaikutus 3,9. #

Kirjaan käyttämäni asetukset tähän talteen: satulakorkeus 11 (muistaakseni niin ylhäällä kuin nousi; 6 hahloa näkyvillä), vaakasuunnassa +4…+5 (pykälän virkaa toimittava musta möhkäle on melko epämääräinen), ohjaustangon korkeus 8 (4 hahloa näkyvillä), vaakasuunnassa +5…+6. Keveimpänä asetuksena vastuspylpyrän ”brake”-teksti 90 astetta vastapäivään, keskiraskaana 45 astetta vastapäivään, ja raskaimpana 45 astetta myötäpäivään. #

 #

Ohjelma oli sama omasta päästä keksitty kuin alkuvuonnakin: 1 min. kevyttä + 3 min. keskiraskasta + 1 min. raskasta, ja tätä siis 12 sykliä = 1 tunti. #

Kävelin kotiin. Söin päivällisen. #

Riipaisin petivaatteet pyykkikoneeseen ja asensin puhtaat. #

Etsin Tomahawkin ajotietokoneen käyttöohjeen, jos vaikka matkamittayksikön vaihto kilometreihin onnistuisi sen avulla. #

Tappelin VR:n sovelluksen ja Mobilepayn kanssa. Kävi klassinen ”rahat meni, mitään en saanu” niiden kanssa, kun Mobilepay tuputti rahanpesukyselyn siihen maksun hyväksymisen eteen, sen jälkeen kirjautumisen, ja vaikka sen jälkeen pääsinkin maksun hyväksyntään, VR:n sovellukseen ei Applen vehje enää siitä osannut palata itsekseen, ja kun palasin manuaalisesti (Mobilepayn yläkulman linkistä), ei lippua löytynyt. #

Soitin VR:n aspaan, ja olipa terveydenhuollon jonotusaikoihin tottuneelle ihana yllätys, kun (kieli- ja asiatyyppivalinnan jälkeen) pääsi ihan suoraan läpi. #

Tarvitsin viitenumeron, jonka olin tietysti ensin poiminut talteen Mobilepaysta (joka onneksi antaa ottaa kuvakaappauksia), ja sen jälkeen varmistui se, mitä arvelinkin, eli että tämän viallisen tapahtuman pitäisi korjautua itsekseen ”muutamassa tunnissa”. Mutta soitolta ei voinut välttyä, kun toinen (teoreettinen) vaihtoehto on, että vika korjautuisikin VR:n päässä, jolloin minulla olisi sitten (uuden lipunoston jälkeen) kaksi lippua. #

Käsittelin linkkejä. #

Panin petivaatteet ja hikirääsyt pyörimään ja hirssipuuron kiehumaan. Paistoin porkkanapapukalan. #

Paistoin uunissa kesäkurpitsasiivuja, uunijuureksia ja Coopin kalapalleroita, ja söin net kaikki. #

Pakastin hirssipuuron. Ripustin pyykit. #

Blogasin lämpösummat. #

Kävin suihkussa. #