Näin taas paljon unia, ja aamulla vielä muistin niistä useammankin perusidean, mutta nyt tätä kirjoittaessani enää yhden: olin ajanut Ruska-pyöräilyn loppuun, ja maalipaikan mäennyppylältä laskeutuessani pyörästäni puhkesivat molempien renkaiden kumet. #

Nousin 4.58. Ei väsyttänyt juurikaan. #

Kävelin salille. Taas olisi ollut taivaskuvauskeli, enkä tiennyt! #

Vakio-Tomahawkissa oli satulan korkeussäätö juntturassa, joten poljin viereisellä. Siinä olikin matkamittarissa yksikkönä kilometrit niin kuin pitää. #

Garminilta yleisarvosana 4,2, eli viimeviikkoisia vähän rankempi. Keskikadenssi edelleen samat 84 rpm, mutta sykkeet isommat: 145/164 bpm. #

Kävelin kotiin. Panin tattaririisin kiehumaan ja hikipyykit likoamaan. Söin päivällisen, sitten kävin ajelemassa täyden myötäpäiväkierroksen. #

Heikko tuuli ja aivan pilvetöntä, lähtiessäni +4,4 °, mutta mettässä oli kyllä varmaan vähemmän. Tallilta Jylkynkankaalle tuntui suorastaan pakkaselta. Sormia ei silti palellut tänään, vaikka sisemmät hanskat olivat taas märät, kun mettän jälkeen riisuin toppahanskat päältä pois. #

Asvalttikin oli ihan märkää kaikkialla. #

Lopussa skippasin saaret, ja ajelin Linnanmaan Prisman kautta kotiin. #

Kotiin palattuani panin neljänkympin pyykit pyörimään ja kävin suihkussa, sitten söin hirssipuuron. #

Ripustin pyykit. #

Kirjoittelin tätä. #

Tein Tomahawkin satulasta vikailmoituksen. Pyysin samalla vaihtamaan senkin ajotietokoneesta matkan yksiköksi kilometrit. #

Illan hintapiikin alettua söin näkkäriä teen kanssa, ja sitten kuvasin parvekkeella taivasta. Ei tullut kovin hyviä otoksia, kun en taas ollut älynnyt valoisan aikana kohdentaa tarkennusta. Mutta opin taas jotain: 30 sekunnin valotus on tuolla pienimmälläkin polttovälillä (18 mm) sen verran pitkä, että tähdet kerkiävät liikahtaa viivoiksi. #

Pilviä hiipi mereltä passelisti hintapiikin päättyessä. Valosaasteessa nekin kyllä muodostivat kuvaan ihan hauskaa harsoa. #