Näin taas harvoja, eläväisiä, mutta silti unohtuvaisia unia. Muistan vain yhden, jossa menin vanhempien kanssa (Suzukilla) hakemaan työkaluja jostain syrjäisestä paikassa, missä ei ollut katuvalojakaan, ja kun oli talvipimeä, niin siellä ei eteensä nähnyt. Ensimmäistä satsia niitä työkaluja autolle tuodessani avasin takakontin, ja vasta sen avautumissuunnasta huomasin, että ei tämä ollutkaan Suzuki (jonka takaovessa saranat ovat pystysuunnassa). #
Nousin 5.00. Olisi nukuttanut vielä. #
Tyhjensin pyykkitelineen. #
Kävelin salille. Korvanapit sekoilivat jotain lähtiessäni, tai niiden latausrasia. #
Kun aloitin sisäpyöräilyn, jo kuukausia loppumisestaan ilmoitellut sykeanturin patteri oli viimeinkin oikeasti lopussa. Taikka ei nyt vieläkään aivan totaalisesti, mutta niin, ettei kello saanut siitä lukemia, vaikka yhteyden vielä saikin. Irrotin sen, ja vähän aikaa tuumailtuaan kello siirtyi rannemittaukseen. #
Ohjelmapuhelimen Bluetooth pätki taas niin, että käynnistin sen (ja kuulokkeet) uudestaan jo lämmittelyvaiheessa. #
Ei ollu jalat palautuneet juuri yhtään! Ihan meinas teho loppua jo heti ensimmäisessä maksimissa. #
Suoritteen päätettyäni Garmin ilmoitti palautumisajaksi 1 tunti, ja training effectiksikin väittää vain 1,0, eli sekaisin sekin taas. Vaikka nuo jalat surkeana olivatkin, niin eivät sentään niin surkeina. Todisteena vaikkapa sykkeet, jotka tänään (rannemittauksella siis) 140/165 bpm, eli roimasti viimeviikkoisia isommat. #
Kotiin käppäillessäni mietin, että uskaltaakohan tänään tietokonetta käynnistääkään, kun tähän mennessä kaikki laitteet sekoilleet tuolla lailla. No, pyörän ajotietokone ei, tabletti muistaakseni ei, eikä Iphone (mitä nyt sen katseentunnistus taas kuvitteli minut näkevänsä sitä taskuun laittaessani, niin että se poimi jonkun vahinkokosketuksen, joka heitti meneillään olleen podcastin arkistoon). #
Panin tattaririisin kiehumaan. #
Vaihdoin sykeanturin pariston. Olenkohan taas unohtanut kirjata ylös edellisen vaihdon, kun lokakuussa vaihtamani on Garminissa edelleen käytössä? Olisi siis muka kestänyt peräti seitsemän kuukautta. #
Päivitin sykeanturin laiteohjelmiston 1.2.1:een. #
Söin päivällisen. #
Pötköttelin, luin päivitykset, täyttelin nonogrammeja. Karttaperhonen eilen Salossa. Mansikkakirjosiipi tänä aamuna Kuopiossa! #
Merivirrantiellä (Saunamaailmassa?) oli kärähtänyt piharakennus. Muistaakseni tapahtunut joskus aiemminkin, mutta en ainakaan tänne ole kirjannut sitä. #
Kävin ajelemassa myötäpäiväkierroksen. +3 °, enimmäkseen pilvistä, navakka pohjoistuuli. Muutaman kerran heitteli ihan vähän lumihitusia, viimeisellä kympillä sitten jatkuvasti, mutta edelleen heikosti. Palatessani kävin Limingantullin Prismassa. #
Pari meriharakkaa olisi ollut lahdenrannassa, mutta tuskin olisin niiden takia uskaltanut kertynyttä, pahimman vastatuulen takia vähäistä liikemäärääni nollata, vaikka kamera olisi mukana ollutkin (ei ollut). #
Varpaita ei palellut tuosta raa’asta tuulesta huolimatta, kumma kyllä, onneksi. #
Kotiin palattuani söin hirssipuuron. #
Lueskelin päivityksiä. #
Panin kuudenkympin pyykit pyörimään. Saunoin. #
Ripustin pyykit. Kirjoittelin tätä. #