Näin unta, että äiti käveli unissaan, ja reagoi herätysyrityksiin ikään kuin olisi muka herännyt, mutta oli kuitenkin selvästi yhä unessa, mikä oli lievästi painajaismaista. #

(Tavallisestihan se olen minä itse, joka unissani olen näissä unen ja valveen sekatiloissa.) #

Viimeisessä unessa ennen aamua löysin vedestä (joesta?) toimimattoman taskulaskimen. Avasin sen, ja sisällä oli kai kaikkiaan neljä D-patteria. Lisäksi siellä oli kaksi noita pattereitakin isompaa sylinteriä, jotka päättelin ilmaa sisältäviksi kellukkeiksi, jotka eivät olleet tehneet tehtäväänsä, kun kerta laskin oli niistä huolimatta uponnut. #

(Koskahan viimeksi olen nähnyt D-kokoisen pariston? Tai edes laitteen, jossa sellaisia käytetään?) #

Nousin 5.00. Olisi nukuttanut vielä, mutta pian noustuani ei sitten enää väsyttänyt. #

Kävelin salille. Tein ojentajat ja hauikset. Ojentajatkin kesti pitkästä aikaa tehdä selällään maaten, taikka siis se mutkatangon kanssa sieltä selältään ylös nouseminenkaan ei tuntunut yhtään kipeältä. #

Porukkaa oli vähänlaisesti. #

Kävelin kotiin. Pötköttelin, luin päivitykset, täyttelin nonogrammeja. Söin päivällisen kvinoan kanssa. #

Ajelin linja-autokyydillä Hiukkavaaraan, ja kävelin sieltä kuntorataa pitkin Heikinharjuun. Siellä totesin, että mitään busseja ei enää sitten tälle päivälle kulkenutkaan, joten piti sitten kävellä sieltä kotiin asti. #

Olin lukenut juhannuspoikkeustiedotteesta vain ”käytössä lauantaiaikataulut”, enkä sen perässä ollutta ”ajamme kaikki lähdöt, jotka lähtevät ennen kello 14.00.” Eipä sillä, että jälkimmäinenkään ihan selväksi olisi sitä tehnyt, että sen kello 14:n jälkeen ei sitten ajettukaan yhtään mitään. #

Kotiin palattuani söin hirssipuuron, sitten kävin suihkussa. #

Kirjoittelin tämän. #

Tunnistelin perhosia. Aloittelin kuvien perkuuta. #