Polvea särki taas aamuyöstä niin, että unenkin läpäisi. Istuin linja-autossa, ja melkein kiljaisin tuskasta, kun seisomaan nousin pois jäädäkseni. #

Ei se herättyäni niin kivulias ollut sentään. Yritin hautoa sitä peiton ja tyynyjen välissä, kun ylösnousemuskin oli niin lähellä, etten polvitukia sille ruvennut hakemaan, kun ei sitten enää olisi nukuttanut kuitenkaan. #

Nousin 5.00. Olisi nukuttanut vielä. #

Kävelin salille. Vakiopyörän korkeussäätö oli korjattu, joten ajoin sillä. Garminin mukaan vain 4,0, vaikka kyllä vähintään vakiotehoiselta tuntui. Ensimmäinen rykäys tavallista raskaammaltakin, kun vastussäätö oli taas vaihtanut asentoaan, ja väänsin maksimin ensin liian isoksi. #

Vähän jännäsin tuota polvea, että kestääkö, mutta sen jalan pystyi nyt kivun viitoittamana asettelemaan niin, ettei sattunut. Ilmeisesti paineen pitää olla jalkaterän ulkosyrjällä, eli varvaspää lievästi sisäänpäin kierrettynä, jotta polvi ei ota osumaa. #

Kierrokset 83 rpm (pykälän viimeviikkoista heikompi), sykkeet 142/161 bpm (sama kuin toissakertaisella, joka oli 4,1). #

Kävelin kotiin. Panin hikikamppeet likoon. Söin päivällisen tattaririisin kanssa. Luin päivitykset, täyttelin nonogrammeja. #

Kävin ajelemassa myötäpäiväkierroksen. Muutamin paikoin oli asvaltti aika märkää, varsinkin alkumatkasta, mutta muutoin ajokeliksi aivan mainio. +7 °:n kieppeillä, hiljokseen lämpenemään päin, umpipilvistä, kohtalainen etelätuuli. #

Valkiaisjärventien itäpuolella oli alkanut kuntorataremontti. Ympyräkin on sulkeutunut. #

Polvea särki alkupuoliskolla, kunnes sitten mettästä lähettyäni vihlaisi vähän enemmän, ja sen jälkeen se kipu loppui melkein kokonaan. Ehkä sieltä joku terävä rustonreutale irtosi. #

Limingantullista ajoin Joutsensillan kaupoille. Siellä oli vessat pantu lukkoon, ja olisi pitänyt Hesburgerin kassalta kerjätä kusilupaa. #

Kävin ensin Intersportissa, mutta siellä oli talvikenkävalikoima vieläkin huonompi kuin viimeksi. Budget Sportissa sen sijaan sovittelin varmaan kymmentä eri mallia, mutta mikään niistä ei ollut tarpeeksi täydellinen. Haltin Dawson Mid 3 DX (69,95 €) oli paras, mutta sekin oli kävelykenkä, jossa ihan hillitön droppi, kun pyöräilyssä tuo saisi mieluummin olla suora (joskin hyvin harskutettu). #

Koko oli ihan arpomista. Normaalisti olen 43—44, mutta vaikka villasukan kanssa joissakin 44 oli sopiva, niin esim. tuossa Haltissa piti olla 46 että mahtui. Eikä yhdessäkään ollut yhtä miellyttävän leveä lesti kuin Jalaksen 1808:ssa (jossa villasukan kanssa riitti 43). #

Mieluiten haluaisin pitkävartiset, mutta niissä ei sitten ollut nilkassa tarpeeksi joustoa, paitsi Kuomissa, joista sitten taas vain Nuoska-mallissa (109,90 €) olisi ollut vedenpitävyyttä, ja siinäkin vain juuri ja juuri pohjassa. #

Ehkä pitäisi vain ostaa ihan tavalliset kumpparit. #

Kävelin sitten myymälän ympäri, ja noukin sieltä mukaan polvituen (LP support 706, musta, L-kokoinen, 14,95 €) ja toppahanskat (McKINLEY Valentino ll, musta, 10,5-kokoinen, 24,95 €). Jälkimmäisten sisään olisin vielä ottanut merinosormikkaat, mutta eipä siellä ollut. Ilmankin nuo lienevät aika hyvät kyllä, ja on minulla (muistaakseni Tšekin armeijan) villasormikkaat jo ennestään. #

Prisman polvituet ovat tarrakiinnitteiset, ja eiväthän ne tarrat ole enää aikoihin pitäneet kunnolla. #

Kassalla nuori mutta asiantuntevan oloinen ja ystävällinen myyjä yritti haastella kenkäsovittelustani. Kuulemma sinne oli juuri tänään tullut talvisatsia, mikä oli ilmeisesti vielä varaston puolella purkamatta. #

Tykkään kyllä käydä tuolla, kun siellä on käytäntönä se, että asiakas saa omassa rauhassa sovitella, ja myyjä tulee avuksi vain pyydettäessä. Siitä on siellä kyltitkin, ja siitä myös kuulutettiin. #

Kotiin palattuani söin hirssipuuron, sitten panin neljänkympin pyykit pyörimään ja kävin suihkussa. #

Venytin koivet. Asensin polvituen. #

Kirjoittelin tätä. Ripustin pyykit. Käsittelin linkkejä. #