Heräsin taas kolmen maissa valvomaan tunniksi. Aivo lukkiutui pähkäilemään Chernobylin kolmosjaksoa (jonka eilisiltana katselin), ja tuli siihen tulokseen, että se oli ensimmäinen, jossa ei vissiin tositapahtumia pidetty riittävän dramaattisina, ja niitä oli siksi ylidramatisoitu sen verran, että se haittasi uppoutumista. #

Juonipaljastuksia

Sairaalassa puolisonsa luona roikkunut Ignatenko olisi pitänyt joko hyväksyä alusta asti, tai sitten heittää heti ulos. Se, että ensimmäinen hoitaja oli ensin ehdoton aikarajasta, mutta sen jälkeen kukaan ei puuttunut sen rikkomiseen, oli ensimmäinen immersiota rikkonut juoniaukko. #

Toinen oli KGB:n agentti, joka hyppäsi esiin varjoista, kun Khomyuk rähjäsi tuosta protokollan rikkomisesta. Vakoilu ja Khomyukin pidättäminen oli kyllä ihan uskottavaa, mutta löisin vaikka vetoa, ettei pidätystä oikeasti olisi tehty noin teatraalisesti, vaan vaivihkaa jälkikäteen. Ja luultavimmin myös Ignatenko olisi kadonnut samoin tein. #

Nousin 5.00. Väsytti vähäsen. #

Kävelin salille. Tein rintaa ja selkää, selkää ja rintaa, ja lopuksi poljin 50 minuuttia 9+1-intervalleja. Slam Radion jakso ei ollut sen pitempi, ja hyvä niin, kun se oli ihan velttoa humppaa. Samoin oli myös polkemiseni, sillä vaikka perustasolla kulki jokseenkin normaalisti, tehominuutit olivat melkoista taistelua. Ei yhtään olisi jaloista irronnut. #

Kävelin kotiin. Kävin suihkussa, sitten söin päivällisen. #

Pötköttelin, luin päivitykset, täyttelin nonogrammeja. #

Kirjoittelin tätä. Käsittelin linkkejä. #

Paistoin porkkanapapukalan. #

Hoitelin silppuhommia. Päivitin sängynjalkateipit. #

Viime kuussa pyöräilyä 303 km, kaikki sisä-. Hitusen joulukuista enemmän. #