Toiseksi viimeisessä unessa lähdin äitin kanssa talonmiehen asuintalolta ajelemaan Rovaniemelle, mutta piti pysähtyä jo heti Pelkosenniemen Siwan (sic) kohdalla ruokaa ostamaan, kun oli niin nälkä. Joulutorttuja ajattelin ostaa, mutta siellä ei ollut tavallisia, vaan niissä oli kaikissa luumuhillon lisäksi jotain epätavallista, suolaista täytettä (kuten kalaa). #

Viimeisessä unessa yritin korjata astianpesukonettani, kun siitä oli jokin telinemäinen osa sisältä kadonnut. Luulin jo löytäneeni sen (tai vastaavan) koneen etualalaidasta, mutta se olikin jokin letku, joten jouduin ähräämään sen takaisin paikoilleen. #

Nousin 4.53. Olisi nukuttanut vielä, muttei väsyttänyt. #

Kävelin salille. Tein olkapääjumpat, vipareita ja pystäreitä, ja vatsalihakset. Porukkaa oli aloitellessani taas tosi vähän. #

Kävelin kotiin. Söin päivällisen. #

Kävin kävelyllä Pateniemen ja Raitotien suunnalla, ja palatessani Prismassa. Vajaa -15 °, heikko koillistuuli, jääsumua. #

Kotiin palattuani kävin suihkussa, sitten söin riisipuuron. #

Kirjoittelin tätä. #

Menin linikalla Plazaan katsomaan 2000 Meters to Andriivkan. Paikan olin varannut etukäteen, jottei kävisi niin kuin unessa. Viivyttelin sitä kyllä mahdollisimman pitkään, sillä normaalisti (normaalihintaisena) en olisi tuota varmaan lähtenyt teatteriin katsomaan, enkä halunnut viedä paikkaa keneltäkään sellaiselta, joka olisi. #

Pelkäsin myös, että sotadokkari isolta kankaalta olisi vähän liian intensiivinen kokemus, mutta se olikin ihan hyvä näin: mielenkiinto pysyi yllä melkein loppuun saaakka, kun taas pieneltä näytöltä katseluun olisin varmaan väsähtänyt melko pian. #