Näin unta, että iNaturalistiin oli taas ilmoiteltu päiväperhosia aivan näiltä päiviltä. Yritin avata niitä lisätäkseni tunnistukset, mutta sivut eivät millään meinanneet avautua. Aluksi luulin, että se johtui vanhasta Thinkpadista, jolla selailin, mutta sitten näytölle ilmestyi jotain epämääräisiä popuppeja, ja aloin pelätä jonkin haittaohjelman päässeen hiipimään koneeseen. #

Toisessa olin Jannen ja Vilman kyydissä vanhahkossa, valkeassa pakettiautossa Kemijärventien Kemijokea viistävissä mutkissa. Tilannenopeus oli aivan liian suuri, ja jyrkimmissä kurveissa auto kävi tien reunan yli ilmassa, niin kuin Kelju K. Kojootti. #

Nousin 4.51. Ei väsyttänyt. #

Kävelin salille. Poljin 4,4-sisäpyöräilyn, eli paljon toissaviikkoista rankempi, vaikka ei kyllä tuntunut tavanomaista rankemmalta. Keskikadenssi edelleen 85, ja sykkeetkin vain 144/163, eli pienemmät kuin viimeistä edellisellä kerralla (jolloin Garminin yleisarvosana oli 4,2). #

Kylki ei paljon haitannut, vaikka syvimpiä hengityksiä tietysti vielä välttelen vaistomaisesti, ja jos tietoisesti hengitän niin syvään kuin pystyn, niin kyllä siinä kipua tuntuu. #

Kuulokkeet pätkivät pitkästä aikaa, ja lopulta sitten yhteys puhelimeen katkesi kokonaan. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen eivät pätkineet enää. Katko osui onneksi ohjelmassa lepominuutille eikä johonkin rankkaan veivaukseen. #

Kävelin kotiin. Panin hikikamppeet likoon ja tattaririisin kiehumaan. Kirjoittelin tätä. #

Söin päivällisen. Tyhjensin pyykkitelineen. #

Kävin kävelyllä kuntoradan suunnalla. +5 °, vesisadetta koko matkan, enkä älynnyt sateenvarjoa ottaa mukaan. #

Palatessani kävin Prismassa. #

Kotiin palattuani panin kuudenkympin pyykit pyörimään, sitten söin hirssipuuron. #

Luin päivityksiä. #

Ripustin pyykit. #

Koodasin. #