Nousin 4.38. Väsytti aika paljon. #
Olin suunnitellut tuplalenkkiä, mutta +11 ° ei oikein inspiroinut, joten käppäilin salille tekemään kädet, sitten kävelin kotiin. #
Kuulokkeiden vastamelutoiminnon huono puoli: tallennuspään ongelmat (liian sylkinen suu puhujalla, vähemmän kuin studiolaatuinen mikki yms.) korostuvat, kun liikenteen melu, tuulen suhina jne. eivät ole niitä peittämässä. Ja tavallistakin tarkempana saa olla, kun ei takaa tulevien pyörien ääntä kuule kuin juuri ennen ohitustaan. Koulun pihaan ajava autokin vaikutti aavemaiselta, kun mitään ääntä ei kuulunut. #
Kotiin palattuani söin päivällisen kvinoan kanssa. Pötköttelin, täyttelin nonogrammeja. #
Kävin ajelemassa myötäpäiväkierroksen. #
Suruvaipan missasin tallin jälkeisellä suoralla. Olisi se kaarrellut siinä, mutta tuli taas lenkkeilijöitä, joita se sitten pakeni. Toisen missasin myöhemmin, vähän keltaniittyperhossuoran jälkeen. #
Neitoperhosen kuvasin hirvilinjalla, ja muutama niitä näkyi sen jälkeenkin. #
Loistokultasiiven naaras löytyi viimein. Ainuaksi jäi kuiten sekin, muut olivat koiraita. #
Paljon uusia! Kokonaan uusia tinayökkönen (pikku- tai iso-) Auranmajan linjan pistossa, ja pikkukultasiiven f. caeruleopunctata sisiliskosuoralla. Jälkimmäinen ei (iNaturalistin perusteella) ole (ainakaan etelässä) kovinkaan harvinainen, mutta tämä oli ensimmäinen, jonka omista kuvistani olen koskaan löytänyt. #
Hirvilinjalla ketohopeatäplä! Aika rähjäisessä kunnossa oli, mutta kohtalaiset kuvat sain. Jo siellä paikan päällä näin koirasjuovat ihan selvästi, mutta en uskonut silmiäni siltikään, kun niin harvinainen näky se täällä on ollut (ainut tätä edellinen oli toissakesäinen). #
Sadasviideskymmenes kyy löytyi! Ei parhaimpia kuvia, muttei huonoimpiakaan, ja pääasia ettei ollut mikään tiellä liiskana maannut. #
Amiraalien laskuissa sekosin jossain vähän yli kymmenen jälkeen. Ainakin saman verran niitä vielä sen jälkeen oli. #
Lauhahiipijällä ja herukkaperhosella tuntuu olevan vahva kesä, ja lanttuperhosella oikein erityisen hyvä. Angervohopeatäplät olivat jo edellisreissulla selvästi vähentyneet, mutta siltikin yhä yksi runsaimpia. Tesmaperhosen taas yhden ainuan löysin. Täpläsiilikäsaikuinen taisi tänä kesänä jäädä näkemättä. #
Kotiin palattuani söin hirssipuuron, sitten kävin suihkussa. #
Perkasin ja latasin kuvat. Kirjoittelin tätä. Tunnistelin perhosia. #