Näin unta, että menin eksyneenä jonkin tuotantolaitoksen julkiseen sisääntuloaulaan kyselemään neuvoa. Väärinkäsityksen takia akvaariokopin yliystävällinen vahtimestari alkoi kuitenkin laatia puolestani työhakemusta sinne tehtaalle. En sanonut mitään, vaikka tunsin hiipivän paniikin siitä, että jos se hakemus vielä hyväksytäänkin, joudun sitten selvittelemään vieläkin isompaa sotkua. #

Nousin 5.00. Olisi nukuttanut vielä. #

Kävelin salille. Tein rintaa ja selkää, selkää ja rintaa. #

Kävelin kotiin. Tihkusumua ilmassa mennen tullen. #

Kävin suihkussa, sitten söin päivällisen. #

Pötköttelin, luin päivityksiä. #

Loppupäivän koodasin. #

Hakkasin päätäni Rustin kääntäjään, ja lopulta kysyin sitten taas ongelmaan ratkaisua kielimallilta. Kokeilin vaihteeksi Perplexityä, koska viimeksi ChatGPT:ltä (eri ongelmaa) kysyttyäni sieltä tuli taas sellaista soopaa, ettei mitään laitaa. (Tämä ei siis ollut se toissaöinen uni, vaan valversumin puolella joskus toissa viikolla.) #

Perplexity antoi suoraan ihan oikean ratkaisun, ja samalla virtaviivaisti koodiani roimasti (niin että sille näyttämistäni yhdeksästä rivistä jäi vain yksi, vähän muokattuna). #