Kaksi asiaa. #
Ensin karkki. Naiset ja karkki. Mikä siinä oikein on? Himoitsevatko kaikki naiset karkkia? Onko se joku hormonaalinen juttu? #
Sitten pukeutuminen. Naisellisesti pukeutuvat naiset. Miksi kukaan haluaa näyttää sellaiselta? Naisellisella tässä tarkoitan sitä sellaista, jossa on mahdollisimman vähän mitään… tekisi mieli sanoa miehekästä, mutta ei se oikeasti liity sukupuoleen mitenkään muuten kuin että yksinomaan siten pukeutuvat lähes yksinomaan miehet, ja taas nämä naiset, joista tässä puhun, haluavat karsia pukeutumisestaan kaiken sellaisen. Se on jotain ei-hempeyttä, kovuutta, karskiutta, ja näitä asioita itsestä sillä viestitään. #
Niin että siis miksi kukaan haluaa pukeutua siten, että se viestii, ettei minussa ole tippaakaan kovuutta, karskiutta, ei-hempeyttä? Miksi kukaan haluaa viestiä olevansa helppoa saalista, täysin vailla omaa voimaa, puolustuskyvytön kuin rampa jänis? Houkutellakseenko miehiä, joihin sellainen tehoaa? Voiko jonkun omanarvontunto muka antaa sellaiselle myöten? #
P.S.: Kun sanon että ”naiset”, en sitten luonnollisestikaan tarkoita vain, että olen tehnyt joitain havaintoja tällaisista naisista, vaan absoluuttisesti ihan jokaista naista. Lisäksi transihmisiä naisellisten ominaisuuksiensa prosenttia vastaavilta osin. #
Meillä minä olen se karkkihiiri, nainen ei.
Sekinhän pikemminkin tukee teoriaani kuin sotii sitä vastaan, jo ammoin sukupuolesi hämärtyneeksi toteamuksemme johdosta. Tosin olen pannut merkille sinun alkaneen harrastaa varsin äijämäisiä hommia viime aikoina.
Johan minä kolmatta kesää moottorisahailen. Vai oliko tämä jo neljäs? Aika kiitää.
Mutta kyllä minun nähdäkseni Suomessa aika monet miehetkin ovat melkoisia karkkipuputtajia. Meillähän on täällä yleiseen länsimaiseen tarjontaan verrattuna hillittömästi monipuolisempi makeisvalikoima kaupan hyllyllä… Sitä en kyllä tiedä onko valikoima seurausta kansakunnan karkinhimosta vai päinvastoin.
Ovatko kaikki syömisongelmat enemmän naisten juttu? Opiskeluaikana korvasin usein lounaita karkkipussilla (se oli sitä paitsi opiskelijan budjetille sopivampaa kuin ruoka). Sokerinhimo liittyy myös hormoneihin, mutta se ei selitä jokapäiväistä syömistä.
Saksalainen ystäväni söi Suomessa ollessaan ylimaallisia määriä karkkia (hän on mies). Missään ei kuulemma ole näin loistavia karkkeja. Kaikki oli mahtavaa: maku, värit, rakenne. Ja hän on sentään kiertänyt maailmaa aika paljon. Että ehkä tässä jotenkin törmää pimeän vuodenajan aiheuttama sokerihimo ja siihen kohdistettu tarjonta? Meistä on tullut sokeriaddikteja ympärivuotisesti?
En tiedä miesten karkinsyönnistä, mutta sen olen pannu merkille, että tämän maan miehet kittaavat sokerilimsoja ja nykyisin energiajuomia yhtä tolkuttomasti tai oikeastaan tolkuttomamminkin kuin naiset karkkia. Se on minulle samanlainen mysteeri kuin tuo karkinsyönti. Tai no, energiajuomia voisin kuvitella ymmärtäväni sen kofeiinipitoisuuden takia, mutta tosiasiassa se ei taida olla se perimmäinen syy niiden kittaamiseen, sillä sokerilitkuja minusta tosiaan kitattiin jo ennen kuin niihin keksittiin lisätä kofeiinia. Kofeiiniriippuvuus sitten tietysti vain lisää sitä kulutusta.
Minäkään en taida olla ihan tyypillinen nainen (omasta mielestäni), mutta en himoitse tahi syö juurikaan karkkia, enkä muitakaan makeita, vaan enemmän suolaisia herkkuja. Miesystäväni sen sijaan on kaiken makean perään. Naisellisesta pukeutumista sen verran, että olen itsekin sitä jonkin verran vierastanut, mutta sittemmin kuitenkin tykästynyt hameisiin ym., mikä ei ehkä kuitenkaan tule kovin lähelle sitä tyyliä, johon viittasit.
Kätsästi näin blogissa rajoittuneeseen kokemukseensa vedoten sitä saa laajennettua. Heti ilmaantuu vastakkaisia todisteita!