Nousin seitsemältä. Väsytti, mutta vähän vähemmän kuin eilisaamuna. #

Kävelin salille. Vain kuusi astetta lämmintä, puolipilvistä, ja kylmää tuulta. #

Tein vatsalihakset ja olkapäät. Kylläpä oli raskasta! Väärällä tavalla siis. Vaikken edes eilen käynyt pyöräilemässä. #

Kävelin kotiin vaihteeksi taas Tervahovintien pohjoisen puolesta kevyen liikenteen väylää, ja nyt siellä retkotti oravanraato. Nuorehko yksilö, makasi silmät kiinni kyljellään niin kuin olisi vain nukahtanut siihen. #

Mennen tullen kuuntelin The Trail Went Coldin jakson 64 (Reet Jurvetson). #

Olin suunnitellut kävelyn sijasta pyöräilyä, mutta päätin hylätä senkin, jotta tulisi edes vähän palauduttua ennen huomisen jalkatreeniä. Kävin suihkussa ja söin rahkaa, sitten salaatinlopun. #

Kävin Prismassa (pyörällä). Kissankellontien viereiselle kevyen liikenteen väylälle oli kaatunut tai kaadettu mänty sen jälkeen kun eilen siitä kävelin (silloin sitä ei vielä ollut). Nyt se oli siis jo sahattu enimmäkseen poiskin siitä tieltä. #

Porkkanapussi jäi taas automaattikassalla jumittamaan. On se kumma ettei niiden toleranssia saada korjattua. Ohjelmistonäkökulmasta sen pitäisi olla äärimmäisen yksinkertaista: ”jos $tuotekoodi == PORKKANAPUSSI niin toleranssi = 0.1” tjsp. #

Unohdin ostaa lisää kalapuikkoja. #

Kotona keitin puikulat ja söin päivällisen. Join kuusi kupillista kahvia, kuuntelin Casals-kvartetin konsertin, Pinchas Zukermanin musisointia ja Musiikkia vanhasta Euroopasta -jakson Ikuisen valon lähde, ja koodasin koko illan. #