Nousin kymmenen yli seitsemän. Ei väsyttänyt juurikaan, ja luulin kellon olevan jo paljon enemmän. #
Kävelin salille. Ripsi vähän vettä. #
Salilla tein selkää ja hauikset, lopuksi venyttelin. Oikeanpuoleinen epäkäs oli jo mennessäni lievästi kipeä niskan kohdalta, ja kipeytyi enemmän selkää repiessäni, vaikka ihan hyvällä tekniikalla tein kaiken. Yleensä se on vasemmanpuoleinen joka on ruukannut tehdä samaa. Nämä ovat niistäjän vaivoja, nenä on taas ollut viikon ajan vähän tavallista tukkoisempi. #
Salilla oli taas porukkaa ihan normaalisti. #
Kävelin kotiin. Perämiehentien vieressä, omakotitalon pihapuussa kaksi rähisevää oravaa ajoi toisiaan takaa. #
Mennen tullen kuuntelin Skeptoidia.1 #
Kotona söin riisipuuron ja kiivejä. Sääennuste lupasi sadetta ja pohjoistaivaan pilvetkin näyttivät siltä, joten en lähtenyt kävelylle, vaan kävin suihkussa ja sitten koodasin. #
Panin potut kiehumaan. #
Banaanikärpäset parveilevat biojäteastian ympärillä. Olen tutkinut ansaratkaisuja niiden tappamiseksi, mutta sitä varten pitäisi hommata tarvikkeita. Sitä odotellessa otin nyt imurin ja imuroin kaikki näkyvillä olleet kärpäset. Ja kun kerta imuri oli esillä, imuroin saman tien vähän lattioitakin. #
Söin päivällisen. #
Banaanikärpäset vain jatkoivat parveiluaan. En tiedä olisiko imurin pussi pitänyt imuroinnin jälkeen käydä hävittämässä, siitä ei netissä mainittu mitään. Jos olisi pitänytkin, en kyllä olisi koko hommaan ryhtynytkään. #
Join seitsemän kupillista kahvia ja jatkoin koodausta. #
Kuuntelin Alankomaiden radion filharmonisen orkesterin konsertin ja Turun musiikkijuhlien avajaiskonsertin, sitten Musiikkia vanhasta Euroopasta -jaksot Oberonin taikatorvi ja Harppukonsertto. #
Ennusteen lupaamaa sadetta (60 % todennäköisyys tai enemmän) ei ollut tullut, ja loppupäiväksi lupasi poutaa (sateen todennäköisyys < 10 %), joten lähdin hakemaan koteloa Tuiran postikonttorista. Kilometrin käveltyäni alkoi sataa. #
Minulla on teoria, jonka mukaan silloin, kun sääennuste lupaa poutaa, ei tule sadetta, ja silloin, kun sääennuste lupaa sadetta, ei tule sadetta. Tänään se ei toiminut, mutta väitän silti, että teoriani on oikeassa useammin kuin sääennusteet, jotka lupaavat sadetta. #
Onneksi satoi vain vähän, ja se vähäkin taukosi ennen Tuiraa. #
Jännäsin vähän, että miten hankalasti raahattava laatikko sieltä tulee, mutta kyllä se onneksi ihan syliin sopiva oli, ja otereiätkin sivuilla oli. Mutta kyllä se silti pian alkoi raskaalta tuntua (aamulla treenamissani) hauiksissa. Sadettakin taas tihkutti. #
Valtatien vartta kotiin päin tallustaessani keksin, että minähän pääsen tästä hyvän matkaa linja-autokyydillä lähemmäs. Niinpä pysähdyin Caritaksen edessä ja lepuutin käsiä laskemalla laatikon pysäkin penkille. #
Pitkulaisella traktaatilla varustautunut nainen kävi siinä pelastusaikein kimppuuni. Ihan ystävällinen kyllä, mutta paatuneen feissarin puheet, eli äärimmäisen johdattelevat kysymykset sillä oli. Olisi halunnut rukoilla kipuja tai sairauksia pois, ja valehtelin tietysti, ettei minulla mitään ole. Siunauksia sain kuitenkin. #
Lähtiessään tarkensi vielä olevansa ”kristitty”, kun kuulemma Jehovan todistajaksi toisinaan luullaan. Sen olisin toki arvannutkin, siitä että tämä oli yksinään todistamassa (jehovantodistajanaiset eivät normaalisti saa yksinään todistella), ja viimeistään sormussormen tatuoinnista. Ja kristittyjähän ne jehovatkin ovat, vaikka nämä kaikki eri faktiot silläkin käsitteellä keskinäisiä kielipelejään tykkäävät pelata. #
Minä otin taakkani ja kävelin seuraavalle pysäkille, josta nousin seuraavaan bussiin, ja ajelin kotia lähimmälle pysäkille. Kyllä se oli ihan hyvä ratkaisu, aika via dolorosa olisi ollut koko matka sitä laatikkoa kantaa. #
Responses
Comments are closed.