Heräsin jo seitsemän maissa, eikä väsyttänyt, muttei yhtään huvittanut noustakaan. Blind Faith pyöri silmukalla päässä, lietsoen nostalgiaa menneisyydestä josta vain joskus haaveilin, jota ei koskaan ollut. Mietin, että pitäisi olla Indiana Jones -tyylinen (fyysinen) päiväkirja, johon voisin kirjoittaa asioita, jotka täältä sensuroin. Eihän se kyllä koskaan aiemminkaan ole onnistunut. #

(Ei niissä asioissa mitään ihmeellisiä ole. Vain semmoisia, jotka liippaisivat liian läheltä viattomia sivullisia.) #

(Adrian Molen päiväkirja = Adrian Mole’s Diary = AMoleD. Nyt voin raaputtaa tuonkin yli kanbanissa.) #

Väkisin makoilin sitten ja nukuinkin vielä vähän. Nousin 8.21. Ei väsyttänyt. #

Kävelin salille. Olipa siellä porukkaa, varmaan elämäntapamuutoksen yrittäjiä. Ei siinä mitään, mahtuuhan sinne, ja aina siitä jokuselle jää pysyväkin tapa. #

Tein selkää ja ojentajat. Selkä tuntui hyvältä, kun ei pitkästä aikaa mikään lihas ollut krampissa tai nivel paskana. No, jalkapöytä kyllä, mutta sitä ei paljon selkää vedellessä tartte. Uuden rannekkeen kanssa oli vähän säätämistä, kun siinä on kaikkiaan viisi nappia siinä missä vanhassa oli vain kaksi, eikä eilinen venyttelyharjoittelu ollut jättänyt tarpeeksi muistijälkiä käytöstä. #

Kävelin kotiin. Söin riisipuuron, sitten vein muovia keräykseen ja kävin Prismassa. Katselin muistikirjoja, mutta ei siellä ollut mitään ilmeisen sopivia. #

Kävin suihkussa, sitten söin päivällisen. Aloittelin tämän kirjoittamista. Join 3,5 kupillista kahvia. Tutkailin Garminin keräämää dataa ja säädin sen mittauksia. #