Nousin 4.50. Olisi nukuttanut vielä. #

Keitin kahvin, söin aamupuuron. #

Kävelin salille. Tein 1jmv:t, vaakaprässiä, reidenkoukistuksia ja pohkeet pitkästä aikaa (korjatussa) hackissa. #

Kävelin kotiin. Topeliuksenpuiston laidalla menomatkalla pikkuperhonen, ehkä kulmaheinämittari taas (aivan niillä rajoilla että paljain silmin lähietäisyydeltä erotan), palatessani lanttuperhonen, ja takametsän kulmalla metsämittari. #

Söin päivällisen. Pötköttelin, luin päivitykset, täyttelin nonogrammeja. Yritin nukkua, turhaan. #

Söin leivät, join termarillisen aamukahvia. #

Kävin ajelemassa metsäosion molempiin suuntiin. Lähtiessäni enimmäkseen selkeää, mutta metsään tullessani alkoi vyöryä paksuja, tummia pilviä auringon eteen. Sateelta näyttivät, mutta ennusteen 90 prosentin poutatodennäköisyyksiin uskoen puskin menemään perille asti. Aalikkokankaan mutkassa alkoi hyvin heikko sade. Sen takia en palannut päätepisteestä takaisin, vaan ajelin Valkiaisjärventietä pohjoiseen niin kauan kuin asvalttia riitti, ja sitten palasin sieltä takaisin kuntoradalle, toivoen näin välttäväni sateen, kun pilvet näyttivät taas menevän itäpuolitse. #

Mutta siellä kuntoradalla alkoi sitten sataa ihan kunnolla, niin että piti polkea sieltä hullun kyytiä Hiukkavaaran nuorisotalon räystään alle sateensuojaan, yhdellä kädellä (kun toisella yritin varjella kameraa). #

Sinne ei se kunnon sade tullutkaan, ja vähän aikaa pilven väistymistä odoteltuani ajoin sitten pitkästä aikaa Raitotien viertä Kiulukankaalle, josta takaisin kuntoradalle. Tummat pilvet vaanivat kuitenkin edelleen, joten ajelin melko täysiä ja vähillä pysähdyksillä kotiin. #

Saalis oli varsin hyvä siihen nähden, miten vähän valoa oli. Pari tälle kesälle ensimmäistäkin: piippopaksupääkoiras ja suokeltaperhonen. Pari isoa kyytä. Ensimmäinen näytti niin pullealta, että liekö vasta syönyt. #

Rheumapteraa oli runsaasti. Monin paikoin sellaista että muutaman metrin välein penkalta pölähti lentoon. Ne ovat kyllä selvästi arempia kuin monet muut lajit. Arimmat yksilöt selvästi pakenevat kameran peilin naksahdustakin, mitä muiden lajien kanssa tapahtuu vain hyvin harvoin. #

Suruvaippakin pitkästä aikaa, hopeatäpläsuoralla palatessani. Menomatkalla mietinkin, että edellisen näkemisestä on varmaan viikko, jollei kaksi. #

Näytti jo uhkaavasti ritariputki katkeavan, joten tsäänssien kohennukseksi tulin lopussa vielä paskilan, ja sitten vielä taimitarhan vieritse, ja jälkimmäisen edustaltahan se tämänpäiväinen yksilö sitten löytyikin. #

Ketju tuntui lievästi epätasapainoiselta, jouvun paikkomaan sen kiristystä huomenna. #

Kotiin palattuani kävin suihkussa, sitten lämmitin ja söin hampurilaiset. #

Kirjoittelin tämän. Perkasin ja latasin kuvat. Canonin kuvalaskurissa meni kolmas 10 000 ympäri. #