Jos on kaksi opiskelijaa, joilla on sama kurssi opiskeltavana samoilla aineistoilla, samalla lopputentillä ja samoilla arvostelukriteereillä, mutta vain toisella on kurssin ajan läsnäolopakko, kummalla on enemmän vastuuta omasta opiskelumenestyksestään? Varmastikin sillä, jolla ei ole läsnäolopakkoa. #

Jos maantiellä on tieosuus, jolla yhtenä päivänä ei ole nopeusrajoitusta, mutta toisena on, kumpana päivänä tieosuudella ajavalla kuljettajalla on isompi vastuu liikenneturvallisuudesta? Minun mielestäni sinä päivänä, kun nopeusrajoitusta ei ole. #

Tarkemmin sanottuna nopeusrajoituksellisella tiellä ajavalla on vastuu nopeusrajoituksen noudattamisesta, kun taas saman tien liikenneturvallisuudesta vastaa ensisijaisesti nopeusrajoituksen asettaja (ja ehkä lisäksi jossain määrin sen noudattamisen valvoja). Nopeusrajoituksettomalla tiellä ajava kuljettaja taas ei ole vastuussa nopeusrajoituksen noudattamisesta (tietenkään!), vaan ajonsa seurauksista. #

Jos tieosuuden nopeusrajoitus on vaikkapa 80 km/h, mutta nopeusrajoituksettomana päivänä ajava ajaa siellä esimerkiksi nopeudella 120 km/h, se ei sinänsä ole millään tapaa väärin. Tuo nopeus voi kyllä olla huono ratkaisu, jos sen seurauksena kuljettaja törmää johonkin, koska ei ehdi jarruttaa. Silloinkin kuljettaja tulee kuitenkin saattaa vastuuseen törmäyksestään; edes silloin häntä ei ole mielekästä asettaa syytettyjen penkille liian suuren tilannenopeuden valitsemisesta. Se saattoi olla onnettomuuteen suoraan johtanut väärä ratkaisu, mutta kuljettaja tulee tuomita onnettomuuden aiheuttamisesta, ei tietynsuuruisen nopeuden ajamisesta. #

Varsinkin meillä täällä Suomessa, varsinkin julkisissa puheissa tämä tavataan usein kääntää päälaelleen: ihmisiltä perätään vastuullisuutta, ja osoitukseksi siitä vaaditaan, että nuo vastuuseen vaaditut ihmiset noudattavat toinen toistaan tarkempia sääntöjä. Kun ihmisiä rankaistaan sääntöjen noudattamatta jättämisestä, sitä perustellaan näiden ihmisten vastuulla asiasta, jonka tapahtumisen estämiseksi säännöt on laadittu. Asiasta, josta siis tosiasiassa vastuussa on sääntöjen laatija. #

Sääntöä rikkonut ihminen on ensisijaisesti vastuussa vain rikkomisesta hänelle itselleen sääntöjen laatijan sälyttämistä seurauksista. Jos tapan jonkun, ja sääntöjen mukaan tappamisesta joutuu vankilaan, olen itse vastuussa siitä (eli syypää siihen), että joudun vankilaan; se ei ole sääntöjen laatijan vika. Sen sijaan sääntökoneisto on vastuussa siitä, että tappamani ihminen menetti henkensä. Koneisto oli säännöt laatiessaan ottanut vastuun hänen henkensä turvaamisesta, ja sitten kävi näin. #

Tämä voi kuulostaa yllättävältä, mutta on ilmeisen loogista. Jos palataan alussa esiintyneisiin opiskelijoihin, mitä enemmän opiskelijan työskentelyä säännellään ulkoapäin, sitä pienempi on hänen oma vastuunsa kurssimenestyksestään ja sitä enemmän tuo vastuu kuuluu sääntelijälle. Jos opiskelija saa työskennellä täysin vapaasti, hän ja hän yksin on vastuussa lopputuloksesta. Kurssiarvosanan voi korvata toisen ihmisen turvallisuudella, opiskelutyön inhimillisellä elämällä, eikä logiikka siitä muutu. #

Jos tappaminen ei ole kiellettyä, minulla ja vain minulla on vastuu kanssaihmiseni hengestä. Jos silloin tapan hänet, olen vastuussa hänen kuolemastaan sen koko kammottavuudessa: kaikki teostani (minulle, muille, kaikelle) aiheutuva on lähtöisin minun kädestäni ja kuuluu yksin minun kannettavakseni. #