Näin unta, jossa olin tieteiselokuvan protagonisti, aikamatkaaja tulevaisuudesta. Yritin teeskennellä olevani vain yksi nykyläinen muiden joukossa, mutta sen verran huonosti, että joku nainen oli selvästikin alkanut epäillä jotain. #

Koin sen ahdistavana, vaikka tämä naishenkilö olikin viehättävän näköinen, ja tässä kliseisessä rainassa välillemme olisi epäilemättä kehitelty väkinäistä romanssia. (Soundtrackille toivoisin Infusionin Love & Imitationia.) #

Nousin seitsemältä. Väsytti jonkin verran, koska eilisiltana valvoin vähän tavallista myöhempään, kun katselin Rifftraxin pyörittämiä lyhäreitä, joista useimpia en ollut nähnyt. #

Kävin salilla, tein selkää ja hauikset. Hauiksia särki omituisesti tuossa viikonlopun aikana, ja tänään tuntuivat tavallista heikommilta. Tai ehkä ne vain ottivat selkää tehdessä tavallista enemmän osumaa ja siksi paukut olivat lopussa. #

Lopuksi venyttelin puoli tuntia. #

Kävin kävelyllä. Kuuntelin Undisclosedin State v. Willie Veasy -tarinan ensimmäisen addendumin ja jakson 4. Olisin vielä ehtinyt kuunnella jakson Vikasietotilaa, mutta soitin simahti enkä ruvennut sitä siinä tien päällä sitten setvimään. #

Luulin patterin loppuneen, mutta siitä ei ollut kyse, vaan se vain nykyään silloin tällöin (harvakseltaan, onneksi) menee muuten vain pimeäksi, ja tokenee siitä vasta kun käyttää paristokotelon luukkua auki. Ehkä (kylmyyden laukaisema) kosketusvika sen luukun alla kiinni olevassa navassa. #

Kävin suihkussa ja sitten keitin puikulapottuja hirvenpaistikaalipadan kaveriksi. Ai että oli hyvää. #

Join viisi kupillista kahvia ja selvittelin sinnikästä Wekan-bugia. Toisella silmällä seurailin Rifftraxin naljailua No Retreat, No Surrenderille. #