Näin unta, että jätin päivän treenit kesken kun en jaksanut enää. #

Mummi oli nostanut ruokapöydälle näkkileipää, juustoa ja leikkelettä, mutta joutui sitten lähtemään yhtäkkiä pois. Minä päätin syödä kaikki leivät, jotteivät päälliset jäisi pöydälle pilaantumaan. Leipiä oli aivan valtavasti, kymmenittäin, mutta söin kaikki. Silti minulla oli vielä sen jälkeenkin nälkä. #

Samalla kuitenkin myös kaduin siitä syömisen määrää. Ajattelin, että läskistyn varmasti, kun en ollut tehnyt kokonaista treeniäkään. #

Peittona pitämäni pussilakana alkoi repeillä aamuyöstä. Vaikka miten kääntelin sitä, niin aina kun vaihdoin asentoa, rrrrriiiiiip. (Näin siis valvetodellisuudessa, ei unessa.) #

Nousin kuudelta. Voi juukeli että väsytti taas. (Mikähän saakeli se juukelikin muka on?) #

Käppäilin salille. Mennessäni jänis juoksi Kipparintien suunnalta junaradalle päin Perämiehentien yli. #

Salilla tein kevennetysti ojentajat ja rintaa, sitten venyttelin ja rullailin kolmisen varttia. Oikein hyvät rullat siellä, mutta pallot pelkästään isoja ja huonopintaisia, liian liukkaita. Kevyt treeni jäi niin kevyeksi, että veivasin lopuksi vielä kuntopyörää vartin verran. #

Kuntopyörä oli Life Fitnessin Activate-sarjaa. Sen istuin oli ihan hyvä ja kahvat paremmat kuin siinä mallissa jota aiemmin olen polkenut (Matrixin U5x tjsp.), mutta näyttö vähän huonompi: vastusilmaisin ulottuu vain viisi pykälää ajassa eteenpäin (Matrixin näyttö oli 16-jakoinen), eikä siinä näe koko suoritusta kerralla, vaan näytön sisältö vierii sivusuunnassa. #

Lähtiessäni poikkesin vielä pyöräilystudioon, kun siellä näytti olevan maisemareitti (”Eagle County”) menossa. Koklasin sitä sitten vähän matkaa, ja kivaltahan se tuntui. Musiikkikin ihan kunnon epic trancea. #

Käppäilin kotiin. Vähän eilisaamua kylmempi ilma tänä aamuna, 0 °C. Mennen tullen kuuntelin Sinuhe egyptiläisen ensimmäisen jakson (Kaislavene). #

Kotona söin riisipuuron ja pari veriappelsiinia, sitten lähdin kävelylle. Jatkoin Sinuhen kuuntelua. Taskilan ja Rajakylän välisen alikulun tulva oli jonkun toissapäivänä lähettämän raportin jälkeen käyty valuttamassa kaivoon. #

Taivaalla ylitseni lensi joutsenparvi parikin eri kertaa. Ensimmäisiä toitotuksia luulin kuunnelmaan kuuluviksi, mutta jälkimmäistä parvea huomasin etsiä taivaalta niiden Kelotielle heittämien varjojen perusteella. Ehkä sellaiset vajaa kymmenen lintua, en katsonut kovin tarkasti. #

Palatessani kävin Prismassa. #

Kotona kävin suihkussa, sitten panin ensi viikon riisipuuron kiehumaan ja söin päivällisen. Ruuan syötyäni keitin riisipuuron valmiiksi ja pakastin. Tätä kirjoittaessani join neljä kupillista kahvia ja kuuntelin Serenades Show -jaksot 016-017. #

Kotiin tullessani juoksukello varoitti viimein sykeanturin pariston olevan loppumaisillaan, joten vaihdoin sen tuossa äsken. Korjasin samalla aiemmin tekemiäni laskelmia (jotka olivat päin persettä), mutta kyllä tuo Maxellin paristo edelleen ihan hyvältä valinnalta vaikuttaa. #

Kun Polarista puhuin aiemmin pahoja, niin sen verran täytyy merkin eduksi mainita, että tuo sykeanturi on toiminut erittäin hyvin, ja tuntuu kestävältä kuin tankki. (Sykevyö on sitten taas eri tarina, sen ympäryskiinnikesoljen vastakappale alkaa olla niin ruttuun kovettunut, että vyötä pukiessa solkea joutuu asettelemaan huolella, jottei se jää vinksolleen.) #

Viisurivyöhykkeen tulehdus tuntuu menneen ohi, ja käsien ihokin on nyt paremmassa kunnossa, kun vaihdoin Erisanin voiteen Emännän käsivoiteeseen. Tai Emännän käsi -voiteeseen, niin kuin markkinoija tuon tuubiin painetun kuvankin perusteella sen selvästi haluaa miellettävän (vaikka en tätä RFSU-leimattujen tuotteiden hyllystä ostanutkaan). #

Sikäli vain kumma, että aikoinaan vaihdoin Emännän Erisaniin juuri siksi, että silloin Emännän ei tuntunut tehoavan käsieni kuivuuteen. Nyt siis kuitenkin päinvastoin. Hyvä näin, sillä Emännän kuivuu nopeasti, mitä arvostan. Inhoan ihorasvojen käyttöä, koska niillä tuhrii joka paikan, tai sitten pitää olla iät ja ajat mihinkään koskemattomana.  #