Nousin viittä vailla kuusi, ei väsyttänyt kovin paljon. #

Kävelin salille. 13 astetta lähtiessäni ja puuskittainen, kylmä tuuli nostatti melkoisia pölypatsaita. Kuuntelin The Trail Went Coldin minisodin 28 (Michael and Chucky Palmer). #

Aloin jalkatreenit maastavedoilla. Vähän virkeämpi olo kuin eilen, muttei vieläkään mikään huippuvire. Mavesta siirryin kelkkaprässiin, ja se tuntui yllättävän kevyeltä. Sitten koukisteluita ja pohkeet, lopuksi venyttelyä. #

Kävelin kotiin. Jänis istuskeli Kipparintien kl-jatkeen vieressä penkereellä, pakeni siitä Kipparintien suuntaan. Kuuntelin The Trail Went Coldin minisodin 31 (Henry McCabe). #

Kotona söin riisipuuron ja pari appelsiinia, sitten lähdin kävelylle. Kuuntelin Jay & Miles X-Plain the X-Menin jakson 198, sitten neljä The Trail Went Coldin minisodia.¹ #

Polvi meinasi ruveta nikottelemaan jossain Ranta-Koskelan tien varrella, piti pysähtyä oikomaan sitä. #

Syynimaan työmaan kohdalla käväisin lukemassa aitaan ripustetun tiedotteen. Kyseessä on kaukolämpötyö, joka kestää viikolle 28 eli heinäkuun puoliväliin asti. #

Kävin Prismassa. Sieltä lähdettyäni, Pohjantien alikulkua alittaessani meni Pohjantietä (joka on osa nelostietä) pohjoiseen kolme tai neljä pelastusautoa pillit päällä. #

Naapuritalon parkkihallin edessä oli Koneen auto ja sisällä mies korjaamassa ovea, joka on ollut auki jumiutuneena vissiin kuukausia jo. #

Kotiin palatessani oli ulkolämpötilamittarissa asteita enää 12. #

Kotona panin pastan kiehumaan ja raastoin porkkanat. Päivällistä syödessäni Joonas soitti ja raatattiin jonkin aikaa. Paistoin porkkanapapukanan valmiiksi. Tätä kirjoittaessani join viisi kupillista kahvia ja kuuntelin Ajassa soi -jakson Tampere Biennale 2018: Estradilla Esbjerg Ensemble. #

Söin rahkan ja sitten lähdin pyöräilemään. Ennen lähtöä oli vähän heiveröinen olo, mutta enemmän jännitti tuo polvi, että rusahtaako se rikki jossain hevonkuusessa. Mutta ei rusahtanut, eikä ollut enää pyöräillessä kipeäkään niin kuin ennen lähtöä vielä vähän. Ja jaksamistakin piisasi, vaikka sitä edesauttoi myötäinen tuuli, jota oli enimmän osan matkasta. #

Poikkimaantien sillalla oli perkeleellinen vastatuuli, ja vasemman käden sormet kramppasivat. Ohjaustangon ottimet (aikoinaan Kesseliltä ostamani) ovat kyllä kaupunkiajossa enimmäkseen erinomaiset, mutta jos jostain syystä (kuten ankara vastatuuli) joutuu puristamaan tankoa rystyset valkeina, sormet menevät ikään kuin vahingossa vähän luonnottomaan asentoon, ja pitemmän päälle siitä on tuloksena noita ikäviä kramppeja (joissa sormet lukittuvat virkkuukoukkumaiseen asentoon, suoriksi siis). #

Nallikarissa tuuli vielä Poikkimaantietäkin enemmän, ja silti itikkaparvet siellä yhä pitivät tanssejaan. #

Kameran akku kesti kotiin saakka. Kävin pesutuvalla, mutta se oli varattu koko illaksi, joten panin pyykit pyörimään omassa koneessani. Kävin suihkussa. Paistoin (kaupan) kalapihvit ja söin muusin kanssa, jälkiruuaksi Omar-munkkeja. Ripustin pyykit. #