Nukuin huonosti, tuulettimen viilennyksestä huolimatta, ja sen huminasta johtuen varmaankin. Näin unta, jossa röyhtäisin puoli minuuttia pitkä röyhtäisyn, joten lienen kuorsannutkin yöllä. Nousin puoli seitsemältä, väsytti jonkin verran. #

Salille kävellessäni satoi ihan kunnolla. Minulla oli sadetakki ja sateenvarjo, muttei mp3-soitinta, koska halusin kuunnella vain sateen ropinaa. Toivontiellä ohitseni ajoi auto, jonka takakontista pölisi tielle massiivinen savupilvi. Auto ajoi suoraan Välivainion Bensikselle (joka on autokorjaamo). #

Tein jalkatreenin. Yhden jalan maastavedot sujuivat hyvin, mutta sen jälkeen olikin sitten tankki ihan tyhjä, joten loput liikkeet piti tehdä sinnillä. #

Kotiin lähtiessäni satoi enää ihan vähäsen, mutta kotiin tullessani sitten jo taas ihan kohtalaisesti. Toivontien vierellä varpuset hätistelivät keltasirkkua. #

Kävin pesutuvalla varaamassa pyykkivuoron. #

Kävin suihkussa ja sitten söin riisipuuron. Panin porkkanapapukanan tulille. Vein pyykit pyörimään ja paistoin porkkanapapukanan valmiiksi. Hain pyykit pesutuvalta. Söin päivällisen, sitten ripustin pyykit. #

Tätä kirjoittaessani kuuntelin Ajassa soi -jakson Soikoon! – Sibelius-Akatemian sävellysopiskelijoiden uusia teoksia, sitten Pori Organ 2018 -konsertit Saksalainen sielunmessu ja Vincent Dubois. #

Pötköttelin ja pelasin vapaakenttää vartin verran. #

Tyhjensin tiskikoneen. Join viisi kupillista kahvia ja vastailin gallupeihin. #

Aiemmin koko päiväksi luvattu sadekeli vaihtui iltapäivällä yhtäkkiä aurinkoiseen poutasäähän, joten hyppäsin tietysti pyörän selkään ja lähdin ajelulle. #

Saarten hiekoittamattomat maapohjaosuudet olivat melko pahasti rällillä. Lintutornin kurvissa meinasin taas luiskahtaa, vaikka jarruttelinkin siinä vähän ennen. Heti siinä kurvin jälkeen oli varpunen(ko?) kylpemässä polulle muodostuneessa rapakossa, eikä jättänyt sitä rapakkoaan kun hurautin siitä ohi, vähän vain väisti laidemmas. #

Kovempipohjaisella Hietasaaren kierroksen osuudella sade oli houkutellut tielle kotiloita. #

20 astetta ja lähes tuuletonta. Olin pahasti ylipukeutunut, mutta lähtiessäni pelotti, että epävakainen pouta vaihtuu yhtä äkkisesti takaisin sadekeliksi kuin päinvastoin, ja repisin sitten kylmyneet jalat rikki. Keli oli kuitenkin jotakuinkin täydellinen, ja jaloissanikin oli potkua yhden väliin jääneen kävelylenkin verran tavallista enemmän, joten kiersinkin vakiolenkkini (vastapäivään) vähän tavallista nopeammin. Vaikka hidastelin vähän tavallista enemmän ihmis- ja noiden muiden haittojen takia, sileät osuudet kulkivat tavallista paremmin. #

Vaalantien alikulun alitettuani ohitin kaksi alakouluikäistä poikaa, jotka kulkivat toisiinsa käsiraudalla kytkettyinä (toisen oikea käsi oli kytketty toisen vasempaan). #

Ruskon Citymarketin viereisellä suojatiellä lähdin ylitykseen, kun urheiluauto hidasti, jolloin sieltä autosta rupesi eukko kääkättämään niin että ulos asti kuului. Joo, sillä oli siinä etuajo-oikeus, joten minun mokani. #

Tuossa risteyksessä kuitenkin jokseenkin tasan puolet autoista pysähtyy siihen suojatien hidasteen eteen antamaan tietä pyöräilijöillekin ja puolet ei, joten siinä on aina arpominen niiden elkeiden kanssa että mennäänkö tässä vai ei. Sen takia on aina vituttanut mennä siitä, ja pitäisi siksi oikeastaan etsiä parempi kiertotie. Ylipäänsä ylenmääräinen kohteliaisuus on aina pahasta liikenteessä, olisi paljon parempi että mentäisiin aina vain sääntöjen mukaan niin ei tarvitsisi arpoa. #

Toisaalta, jos minä saisin määrätä, kahden epätasa-arvoisen risteyskohtaamisissa säännöt menisivät aina niin, että se, jonka välineellä saa isompaa tuhoa aikaan, väistää sitä, jonka välineellä rusentuisi sen toisen alle. Tämä on se luonnollinen taipumus, jonka takia ihmiset nykyäänkin noissa tilanteissa autoilla ajaessaan toisinaan antavat tietä, vaikka sääntöjen mukaan olisivat etuajo-oikeutettuja: useimmat eivät halua ajaa heikompiensa päälle, vaikka nämä tilanteessa varastaisivatkin etuajo-oikeuden, joten se luovutetaan varmuuden vuoksi vapaaehtoisesti etukäteen. #

Palatessani kävin Prismassa. Jatkuvasti puutteita siellä hyllyssä, nytkin listallani olleista aitemeista (4 kpl) vain yhtä sain tarkalleen sitä lajia, jota olin aikonutkin. #

Kotona kävin suihkussa, sitten valmistin ja söin taas pekonipastaa. Syödessäni kuuntelin Someone Knows Somethingin päivitysjakson. #