Heräsin aamuyöllä murehtimaan Adnan Syedin kohtaloa. The Court giveth and the Court taketh away. #

Nousin 8.15, ei väsyttänyt. #

Aamupuuron syötyäni panin riisipuuron kiehumaan, paistoin kaalikanan ja silppusin salaatin. #

Imuroin vähän lattioita. Latasin ja käynnistin astianpesukoneen. #

Vein metalli- ja biojätteet molokiin, muovia keräykseen ja kävin Prismassa, pyörällä. -7 astetta, pilvetöntä ja lähes tuuletonta. #

Kotona panin pottuja kiehumaan ja kuorin, pilkoin ja panin kiehumaan muusijuurekset. Tyhjensin astianpesukoneen. Aloittelin tämän kirjoittamista. #

Muusasin muusin ja söin kalapuikkojen, paistettujen kesäkurpitsasiivujen ja puolukkahillon kanssa. Sen jälkeen pötköttelin ja plarasin syötteenlukijaa tyhjäksi. #

Hain häkkivarastosta laatikollisen vanhaa rautaa. Join kahdeksan kupillista kahvia, ja kokusin vanhoista osista tietokoneen. Toimiva systeemi itseterapiaksi USA:n rikkonaisen systeemin aiheuttamaan pahoinvointiin. #

Meni paremmin kuin etukäteen veikkasinkaan: vain kiintolevyn asentaminen jäi puolitiehen, sillä IDE-levy oli 2,5-tuumainen, eikä minulla ollut kuin 3,5-tuumaisen kaapeli. IDE-liitännässä eri kokoisten levyjen liittimetkin olivat erilaisia, toisin kuin nykyisissä SATA-levyissä, joissa sama fyysinen liitin käy kaikkiin. #

Vein laatikot takaisin häkkivarastoon ja toin sieltä VGA-näytön. Kytkin uuden kokoonpanon näyttöön ja tein savutestin: läpi meni. Sitten panin muistitestin pyörimään, ja kävin suihkussa. Muistitestikin meni läpi. Emolevyn CMOS-paristo oli tietysti tyhjä, mutta se oli äkkiä vaihdettu. Sattui olemaan yksi CR2032 kahden pakkauksesta jäljellä, en tiedä mihin se toinen on mennyt (ei löytynyt arkistoista muistiinpanoa siitä). #

Löysin sen kadonneen takapaneelinkin. #

Ikkunashoppailin käytettyä rautaa. Tuo emolevyvanhus tukisi yllätyksekseni jopa ECC-muistia! NAS-käyttöön (johon tätä suunnittelen) sopis somasti. #