Eilisiltana mietin, että mikä on kauhein asia, jonka olen nähnyt IRL. Se jäi mietityttämään varmaan siksi, ettei mieleen tullut mitään ihan heti, eikä kyllä vähän ajan päästäkään. Tulin siihen tulokseen, että olen vissiin ollut aika onnekas. #

Nukuin katkonaisesti, mutta nukkumisjaksoilla näin unia. Seassa myös katkeria, enimmäkseen onneksi ei. #

Yhdessä matkasin linja-autolla äitin ja serkkutytön kanssa Kirkkonummelle, aikomuksena näyttää serkkutytölle millainen vanha asuntoni oli. Vasta siinä keskustaan tultaessa pätkähti päähäni, että eihän minulla ole enää edes avainta sinne asuntoon! Että ihan hukkareissu. #

Nousin 8.00. #

Kävelin salille. Tein kevennetysti jalkoja, vaikkei se kelkan työntely kyllä järin kevyeltä tuntunut. #

Kävelin kotiin. Käynnistin arkkupakastimen, sitten söin riisipuuron. Raastoin ja paistoin 4 kiloa porkkanoita pakastimeen. Raastaminen monitoimikoneella on kyllä ihan lastenleikkiä! Kaikkiaan meni silti kolmatta tuntia siinä ruuanlaitossa. #

Lopuksi panin pastaa kiehumaan ja sitten kävin suihkussa. #

Söin päivällisen. Join 3,5 kupillista kahvia. Ikkunashoppailin rautaa. Aloittelin tämän kirjoittamista. #

(Ja unohdin näköjään taas julkaista, joten väärennän julkaisuajan.) #

Muokkaukset

ke 4. syyskuuta 2019 17.06.57 to 5. syyskuuta 2019 12.45.03
Söin päivällisen. Join 3,5 kupillista kahvia. Ikkunashoppailin rautaa. Aloittelin tämän kirjoittamista. Söin päivällisen. Join 3,5 kupillista kahvia. Ikkunashoppailin rautaa. Aloittelin tämän kirjoittamista.
  (Ja unohdin näköjään taas julkaista, joten väärennän julkaisuajan.)

Responses

  1. Mulla tulee heti mieleen muutamaki näky kituvista eläimistä, varhasin siltä lapsuuen Ruotsin-reissulta ku autolla (ehkä Velin) ohitettiin tuore hirvikolaripaikka.

  2. No ku yritin miettiä niitäki, mutta yhtään en muista. Joitaki epäselviksi (auton alle) jääneitä lintuja vain (enkä niistäkään mitään täsmällistä). Ei mitään muistoa tuosta hirvikolaristakaan.

Comments are closed.