Nousin 5.15 keittämään kahvin, sitten jatkoin nukkumista. #

Nousin 8.46. Ei väsyttänyt. #

Ajelin pyörällä salille. Tein kevennetyt setit selkää ja rintaa, reidenkoukistukset ja lopuksi vatsalihakset. #

Ajelin kotiin. Söin päivällisen. Join termarillisen aamukahvia. #

Kävin ajelemassa metsäosion molempiin suuntiin. Alkumatkasta enimmäkseen selkeää, mutta Heikinharjuun tullessani oli jo niin paksusti tummia pilviä, että pakkasin kameran reppuun. Vaikka ne pilvet näyttivät taas idän puolella olevan, ja mulla nyt suunta suoraan sinne päin, niin kerkesin kuitenkin siellä reitin päässä asti käydä ja palata takaisin melkein Auranmajalle, ennen kuin alkoi vettä sadella heikosti. Tallille saakka satoi, sitten loppui hiljalleen, ja länsipäästä takaisin Prismalle ja sieltä kotiin oli jo taas selkeääkin. #

Aaltokankaan ja tallin välillä pysähdyin taas Rheumapteraa kuvaamaan, ja siitä lähtiessäni joku isohko, tumma heinäperhonen pakeni, kun en taas ollut varuillani. Ehkä suonokiperhonen. #

Jylkynkankaan amiraali poislukien tuntuu, että nämä lajinsa ensimmäiset ilmaantuvat aina niin omituisissa paikoissa, ettei niitä osaa ollenkaan odottaa. #

Karttaperhonen oli jo melkein tallin kohdalla, ja sen jälkeen niitä oli taas jatkuvasti Jylkynkankaan suoralle asti. Sen jälkeen seuraavat (perhoset ylipäänsä) vasta Kalimenojan mutkalla, ja kartat sielläkin valtalajina. Ne vaikuttavat aika röyhkeiltä, kun vähän ennen hopeatäpläsuoraa yksi hätisteli itseään monta kertaa isompaa amiraaliakin. #

Hopeatäpläsuoralla ritariperhonen! Näitäpä nyt näkyy. #

Herukkaperhosia näkyi taas pari. #

Rheumapteran nyt kuvasin niin hyvästi, että vain valo olisi voinut olla parempi. Ja luulinpa peräti tunnistavani, vaikka justiin eilen muuta väitin. #

Kotiin palattuani kävin suihkussa. Parvekkeen ovea avatessani sielläkin lenteli pikkuinen perhonen. Ehkä harmorullakääriäinen, mutta kuvista tuli valon vähäisyyden takia niin paskoja, etten edes yritä tunnistuttaa. #

Lämmitin ja söin hampurilaiset. Perkasin ja latasin kuvat. Viimeistelin tämän. #