Nousin 7.04. Ei väsyttänyt. #

Amazonin lähetyksen toissa iltana avattuani kävi ilmi, että alihankkija oli lähettänyt tilaamani kahden kappaleen setin sijasta vain yhden lämpötila-anturin. Avasin tukichatin, ja sieltä kerrottiin, että ei ole mahdollista toimittaa sitä puuttuvaa kappaletta erikseen, vaan täytyy ensin palauttaa tuo yksittäiskappale. #

Siitä maksamani hinta palautetaan, ja voin tilata saman tuplasetin uudestaan. Lopuksi pitäisi sitten vielä kerjätä tämän jälkimmäisen tilauksen toimituskulut erikseen hyvitettäviksi. Bezosin robottilogiikaa parhaimmillaan. #

Aamupuuron tänään syötyäni varasin kirjastosta tietokoneen, ja sitten pyöräilin sinne tulostamaan Amazonin palautuslipukkeen. Lähikirjasto on vesivahingon takia suljettuna, joten sinne ei päässyt. #

Olipa pääkirjaston väistötila hankala löydettävä. Varmaan 10 minuuttia kiertelin ympäriinsä siellä Pekurissa ennen kuin löysin perille. #

Sen jälkeen sain kyllä sitten asiani hoidettua (tulostusmaksun maksamiseen jonottamisesta huolimatta) niin nopsasti, että kerkesin poiskin ennen kuin varaamani aika oli kerennyt edes alkaa. #

Ajelin kotio, pakkasin anturin kuoreensa, ja leikkasin ja liimasin DHL:n kupongin päälle. Muuta rompetta pakkasin toiseen, pohjoisen suuntaan lähtevään kuoreen, ja ostin sille Postilta helposti-koodin. #

Ajelin Isokadun R-kioskille, jossa Googlen mukaan DHL:n lähin aspapiste sijaitsi. Jonotin 10 minuuttia, kun edelläolijoista toisella oli miljoona kuitattavaa lappusta pikapassin takia, ja kun viimein lopulta pääsin paketteineni tiskille, niin aspa sanoi että ei tätä tänne oteta, tämä pitää viedä Postille. #

Sitä kuvittelisi, että kun pakettikortissa on DHL:n logo, ja Amazonin ohjeessa että ”Take the package to your nearest DHL Parcelshop”, niin että paketti kuuluu DHL:lle, mutta eipä siis kuulukaan. Eikä se DHL:n aspa tiennyt edes, että voiko paketin viedä Postin automaattiin, vai pitääkö etsiä ihmisposti. #

Ajoin sitten Limingantulliin ja kävin ”yrityspisteessä”, joka oli lähin ihmispostia muistuttava, koska sillä oli aukioloajat ja ”Valmiiksi maksettujen lähetysten vastaanotto”. Mutta ei siellä mitään ihmisluukkua ollut, vaan vain kaksi postiluukkua siinä tuulikaapissa. #

Seuraavaksi kokeilin Joutsensillan Ksupermarkettia, jossa piti kanssa olla useammanlaista vastaanottoa, mutten löytänyt sieltä kuin yhden kirjelaatikon. #

Sitten käytin Postin sivun hakutoimintoa, ja sen mukaan Raksilassa oli lähin ihmisposti, joten ajelin sinne. Siellä ei sitten tarvinnut kauaa jonottaa, eikä DHL:n pakettia ollenkaan selitellä, vaan molemmat paketit piipattiin, kuitti kouraan ja sillä selvä. #

Olisi pitänyt kysyä siinä, että olisiko tuon voinut automaattiin jättää, mutta se tuli mieleen vasta jälkikäteen. #

Oli tämä sikäli kätevämpää kuin vielä viimeksi, että ei tarvinnut maksaa paluupostituksesta itse, ja sitten kerjätä sitäkin Amazonilta erikseen takaisin. Mutta järjestelmän epäonnistuminenhan tämä kokonaisuutena oli, kun jouduin asiakaspalvelijoita automaattien sijasta käyttämään. Jos automaattien käyttö olikin mahdollista, niin ainakaan tietoa siitä ei ollut saatavilla, eikä saatavilla olleeseen tietoon voinut luottaa. #

Postin systeemin sujuvuudessakin oli kyllä parannettavaa: olin varautunut viemään paketin automaattiin, mutta tuon pienimmmän kohdalla ohje muuttuikin yhtäkkiä niin, että vie paketti kirjelaatikkoon (tai postiin). Sikäli tietty ymmärrettävää, että jos kirjelaatikko riittää, niin jääpähän automaatissa lokero sitten vapaaksi, mutta näin lähettäjän näkökulmasta tuo on ylimääräinen kupru, jonka takia pohdin hetken, että teinkö nyt jonkin kämmin tässä. #

Lopuksi kävin ruokaostoksilla Raksilan Prismassa, vaikka se onkin tunkkainen läävä muihin Prismoihin verrattuna. #

Ajelin kotiin. #

Leikkasin parran ja kävin suihkussa. Söin päivällisen kvinoan kanssa. #

Kirjoittelin tätä. #

Piippopaksupää Salossa#

Viihdekulutus #