Nousin 5.00. Ei väsyttänyt kovin paljon. #

Levypalvelimen järjestelmälevy oli taas paskonut housuunsa yöllä. Antoi kuitenkin vielä kirjautua sisään ja suostui ihan asiallisesti sammumaankin. #

Kävelin salille. Lunta oli satanut taas kolmisen senttiä, ja sateli heikosti vieläkin. #

Tein vatsalihakset, olkapääjumpat, vipareita ja pystäreitä. #

Kävelin kotiin. Söin päivällisen. #

Otin levypalvelimen alas ja operoitavaksi. Kytkin siihen USB-sovittimella SSD:n ja tein siitä RAID-pakkaan uuden levyn sen hajonneen tilalle. #

Olin joka tapauksessa aikonut kytkeä tuon SSD:n, mutta en kyllä vielä tänään, vaan vasta halvemmilla sähköillä. Mutta tulipa nyt sitten samalla aukaisulla irrotettua se siellä RAIDin alla hajonneeksi olettamani, toinen Tori-kauppiaalta ostamistani levyistä. #

Hyvää asemapaikkaa SSD:lle ei oikein löytynyt, kun 2,5 ” ⟷ 3,5 ” -sovitusrautoja ei ollut yhtään, vaikka 3,5 ” ⟷ 5,25 ” -rautoja on vaikka kuinka paljon. Ja USB-johto piti vetää rumasti kotelon läpi takapaneelin porttiin. Sen tilalle voisi hommata vapaana olevaan emolevyn USB-liittimeen tulevan USB-mini-sovittimen. #

Tuon USB-sovittimen hyvä puoli on, että 2,5-tuumaisia SATA-levyjä on joutilaina kaapissa useita, että jos tuo SSD seuraavaksi kosahtaa, niin sen tilalle saa toisen levyn paljon kätevämmin kuin noita 2,5-tuumaisia IDE-levyjä. Ainut huonous oli, että en saanut sitä BIOSissa käynnistysasemaksi millään, eli jos nyt vielä jäljellä oleva IDE-levy kosahtaa totaalisesti, järjestelmää ei voi buutata. USB-tikulta buuttaaminen onnistuu kyllä (vaikka sekin kyllä vaatii väkertämistä siellä BIOSissa). #

Se jäljellä oleva, tähän saakka täysin ongelmitta toiminut IDE-levy on Toshiba, kun nuo molemmat hajonneet olivat Seagate-merkkisiä. (Niitä ennen siinä oli ja hajosi Fujitsu.) #

Levyoperaation valmistuttua nostin palvelimen takaisin yläkaappiin, sitten järjestelin ylimääräisiä ruuveja pusseihin. #

Kävin suihkussa. Söin salaatinlopun. #

Kirjoittelin tätä. #

Hoitelin silppuhommia. #