Pääni oli se kuuluisa Haminan kaupunki, joten keskittymisestä ei tullut mitään.

Tein taajuuskorjausta: madalsin ääntä 33 % ja suodatin vielä sen jälkeen ylätaajuudet kokonaan pois. Se on paljon miellyttävämmän kuuloinen nyt.

Kyllä minä eilisiltanakin sen harjoitteen läpi kuuntelin, mutta en muista siitä yhtään mitään. Nukahdinko muka alkumetreillä?

Nenkarvojen nyppimisen takia keskityin ohjeisiin kunnolla vasta lähempänä puoltaväliä, ja niinpä viimeinkin sain kuunneltua kaikki loppuun saakka!

Puolenvälin jälkeen unohdin kokonaan kuuntelevani jotain. Tämä tuntuu kehittyvän päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi.

Hauskaa, kun aina siinä puolenvälin kieppeillä alan kuulla äänitteeltä ohjeita, joita en muista aiemmin kuulleeni.

Työn oli tarkoitus tuoda sisältöä elämäni mustaan aukkoon. On vähemmän aikaa sen näkemiseen, muttei edes tämä täytä tyhjyyttä.

Jaksoin taas keskittyä suunnilleen puoleenväliin, loppupuoli jäi usvan peittoon. Äänite ei anna mitään mahdollisuuksia toteuttaa ohjeitaan kunnolla.