Masensipa tuossa loppuviikosta pitkästä aikaa kunnolla. Selvä syy-yhteys siihen, että olin löysäillyt viikon eli ollut ilman salilta normaalisti saamiani endorfiineja. Se oli ihan tarkoituksellinen tauko, kävin pohjoisessa vanhempien luona ja yritin syödä ajattelemattomasti ja palautua saadakseni potkua olla kuurilla vielä toiset kolme kuukautta. Hyvin se siinä mielessä toimikin. Nyt on taas tuoreessa muistissa kuinka tyhjänpäiväistä se ylensyöminen (ja löysäily varsinkin) on. Sikäli meni pieleen, että proteiininsyöntiä en ajatellut vähentää, mutta niin siinä automaattisesti käy jos sitä ei mieti. #

Ja mittaamattomista syömisistä huolimatta (tai ehkä juuri niistä johtuen) painokäyrän trendi ei muuttunut pätkääkään. Vaaka näytti kiloa vähemmän kuin kaksi viikkoa sitten. Vinopenkkisarjakin oli kyllä kärsinyt deflaation (valmiiksi aiempaa pienemmillä painoilla jaksoin vain töin tuskin täydet sarjat). Enimmäkseen ongelmana ei tänään kuitenkaan ollut voiman puute vaan kestävyyskunto. Ehkä se säännöllinen kreatiinin nappailu, tai siis siitäkin nyt viikon poissaolo, näkyy sittenkin jopa minun tasoisen harrastelijan suorituskyvyssä jonkin verran. Tai sitten kunto vain kerta kaikkiaan löystyy viikon tekemättömyydellä ihan selvästi. #

Nyt siis kuitenkin takaisin ruotuun ja näillä mennään kesään saakka, sitten takaisin pluskaloreille jollei tunnu muulta. Sain äitiltä sämpyläreseptinkin, niitä viime viikolla syödessäni ajattelin että näillähän sitä olisi ehkä helppo bulkata. Ihan tavallisen näköisiä ja makuisia sämpylöitä siis, mutta FODMAPittomia. Olen silläkin kuurilla ollu jo öö mitä, viime kesästä lähtien, olenko maininnu? En vissiin. Siis fermentoituvia oligo-, di-, monosakkarideja ja polyoleja vältellään, tämä on australialaisen Monash-yliopiston kehittämä hoitokuuri meille ärsyttäville suolinkaisille. #