Nykyiset silmälasini sain päiväkirjan mukaan 14. toukokuuta 2004. Niiden liimaus petti vain puoli vuotta myöhemmin, mutta se korjattiin Instrussa, ja siitä lähtien nuo ovat kestäneet näihin päiviin saakka, mikä on aika uskomatonta ottaen huomioon miten kevyttä tekoa ovat. #

Kestäneet siis sikäli, etteivät ole hajonneet osiin; linssit ovat kylläkin sitten ottaneet naarmuuntumisdamagea ihan kohtuuvella. Ei sitäkään enimmäkseen juuri käytössä huomaa, mutta kevätaurinko paljastaa karun totuuden: #

Silmälasieni vasemman linssin naarmut kiiltävät auringonvalossa #

Olen kytännyt sopivia tarjouksia uusista laseista, mutta eilen sitten ajattelin että paskat, mennään nyt taas kattomaan (paikallisen Instrumentariumin) valikoimia vaikka tarjous olikin vain -50 % joistain kehyksistä ja aurinkolasit ilmaisiksi silmälasien ostajalle. #

Löysin mukavannäköiset rillit (ei tietenkään tarjouksessa) ja kohta istuinkin jo optikon penkillä luettelemassa kirjaimia. Se oli sikäli kallis istunto, että näköni hiuksenhienon huonontumisen takia valitsemaani lasimalliin piti sitten vielä teettää satasen kalliimpi hionta kuin olisi muutoin. (Mikä se optiikkinen termi näille raamittomille olikaan, ”ilmavat”?) Mutta kalliit silmälasit pitää olla, kuten sanonta kuuluu! #

Kaupat tehtiin, tilausaika ”vähintään 2 viikkoa”. Kotona guuglasin valitsemani kehyksen ja näin että se oli naisten malli. Alkoi arvelututtaa, kun miesten mallien kuviin verrattuna valintani alkoi näyttää enemmän ja enemmän naismaiselta. Menetin toisin sanoen uskoni siihen, että olin kaupassa katsonut hyvin. Ei minua itseäni gender benderöinti haittaa, mutta muita ihmisiä voi häiritä. #

Kävin tänään uudestaan Instrussa, eivätkä ne kehykset taas siellä näyttäneet yhtään naismaisilta. Ilmeisesti niiden nettisivuilla oleva kuva on vahingossa tai tahallaan otettu sellainen, että se korostaa feminiinisyyttä. #

Ja mitä se feminiinisyyskään sitten loppujen lopuksi on? Nykyisetkin lasini ovat pienet ja sirot, jos se sitä tarkoittaa. Kaiken maailman krumeluurit (kukat, helmet tms.) kehyksissä taas… miksi sellaisia haluaisi sukupuolesta riippumatta kukaan silmälaseihinsa? Instrun naismyyjäkin tunnusti pitävänsä ”miesten” laseja. #

Silmälasien(kin) sukupuolituksesta voitaisiin minusta ihan hyvin luopua. Markkinoitaisiin niitä vain eri tyylisinä, esim. enemmän ja vähemmän koristeellisina, enemmän ja vähemmän dramaattisina, kulmikkaina ja pyöristettyinä yms. Tai vielä parempaa, tyylisuuntien mukaan. ”Moderni” ja ”klassinen” joissain kaupoissa jo onkin, mutta lisäksihän voisi olla barokki, rokokoo, goottilainen, romanttinen ja ties vaikka mitä. #

Responses

  1. Sama juttu minulla: kun pääsin kotiin, mietin, olinko valinnut kehykset nyt ihan viisaasti. Vaikka sovitin niitä ainakin puoli tuntia, nyt olen ihan varma, että kun lasit ovat valmiit, käy ilmi, että olen valinnut idioottimaisesti.

    Hyvää tuuria sinulla noiden hengettömien lasien kanssa. Minulla sellaiset hajosivat vuodessa, ja liike korjasi ne niin huonosti, että sen jälkeen niistä ei oikein ollut enää arkilaseiksi.

  2. Paluuviite: Anonyymi

Comments are closed.