Heräsin kahtakymmentä vaille seitsemän. Väsytti, vaikka olin mennyt illalla ajoissa nukkumaan, ja suoraan nukkumaan (en pelannut vapaakenttää niin kuin yleensä ruukaan). Niska on vieläkin kipeä. Paranemaan päin se on vieläkin, mutta turhan hitaasti. #

Salille mennessäni minua ilahdutti sekava nainen, joka rähjäsi kadulla itsekseen sitä kun ei ole yhtään tupakkaa ja pankkikorttikin on hukassa eikä ole päässyt kotiin koko yönä. #

Salilla tein maastavedot (sumomavetanko on hyvä), reiden koukistuksia ja pohkeita. Lopuksi venyttelin jalkoja 10 minuuttia. Sain olla siellä ypöyksin koko ajan, vasta pois lähtiessäni tuli sisään yksi muista vakionaamoista. #

Ennen kävelylle lähtöä panin pyykit pyörimään. #

Kävin kävelyllä. Uusilla Contendeilla tähän mennessä yhteensä 97 km. #

Kävellessäni kuuntelin Up and Vanishedin ykköskauden kaksiosaisen päätösjakson 24 (Black Out part 1 ja Black Out part 2). Payne Lindsey sitoi viimeisiä irtolankoja oikein komeaksi rusetiksi, ja heittipä vielä ihan loppuun myös melko eeppisen cliffhangerin. Koko kausi kaiken kaikkiaan oli aivan kuin joku 1990-luvun ”perustuu tositapahtumiin” -tv-jännäri, että ihmettelen jos ei tästä vähintäänkin joitain tv-elokuvasopimuksia ole jo vireillä. #

Kotona tyhjensin pyykkikoneen, söin, ja sen jälkeen paistoin seuraavien kolmen päivän ruuan (porkkanakanaa) samalla kun kirjoitin tätä. #

Join kolme ja puoli kupillista kahvia ja kuuntelin Areenalta Musiikkia vanhasta Euroopasta -jaksoa Bach, Mozart, Schubert samalla kun vastasin muutamaan gallupiin. #

Kävin pyöräilemässä. Vähemmän naamaan napsuvia isoja ötököitä, pienempiä vielä varsinkin puiden siimeksessä. Tullessa hain Ksupermarketista leipäjuuston. Kotona kävin suihkussa ja sen jälkeen söin leipäjuustoa ja katselin MST3k:ta (The Home Economics Story ja The Human Duplicators). #