Nousin 4.52. Olisi nukuttanut vielä, muttei väsyttänyt. #

Kävelin salille. #

Poljin taas yliraskaan (”Overreaching”) sisäpyöräilyn. Kyllä se aika rankalta tuntuikin, mutta ei nyt aivan tolkuttomalta. Sykkeet viimekertaistakin kovemmat 150/169 bpm, tehot 197/501 wattia ja kierrokset 84/110 (jälkimmäiset toissakertaisia pienempiä). #

Kävelin kotiin. Kävin suihkussa, sitten söin puolet piirakasta. #

Lukaisin päivityksiä, mutta kun ennusteessa oli sade hiiviskellyt jatkuvasti aiemmaksi, lähdin sitten ajelemaan myötäpäiväkierroksen keritäkseni pois sen alta. #

Olematon tuuli ja +18 °:een lämpeni, mutta umpipilvistä. Ei ollut paljon eläimiä mettässä taas, ei eläviä eikä kuolleita, paitsi itikkapilvet melkein yhtä sankkoja kuin kesällä. #

Ainoat perhoset olivat siilikkään toukka Auranmajan kohdalla, toinen samanlainen yliajettuna Hiukkavaaran suoralla, ja kellanoranssi pikkuperhonen Aalikkokankaan yläpuolella. Viimeksimainittu saattoi olla (mulle) kokonaan uusi yöperhoslaji, jollei sitten joku hullu kultasiipi (kun näin pilvisellä lenteli, ja noin omituisessa paikassa). #

Aalikkokankaalla kuntoradan ja soramontun välissä olevalle vallille oli kasvanut yksinäinen auringonkukka. #

Harakkaporukoita kaupungissa siellä täällä. Nuori fasaani juoksi Huhtakalliontien yli pikaravia niin kuin maantiekiitäjä. #

Hiukkavaarasta alkaen asvaltti oli paikoin niin märkää kuin siellä olisi jo satanut, mutta minun päälleni satoi tihku vasta tehtaan portilta alkaen. Toppilansaaren pään jälkeen oli kuitenkin taas ihan kuivaa kotiin saakka. #

Kylläpä tuntuu (hyvällä tavalla) omituiselta ajella tähän aikaan vuodesta pyörällä ilman, että voimansiirto rutisee ja paukkuu niin kuin tavallisesti näin syksyisin. #

Kotiin palattuani kävin suihkussa, sitten keitin tattaririisin ja söin päivällisen. Vesisade saapui. #

Viime kuussa 1229 km, vielä heinäkuistakin vähemmän. #

Kirjoittelin tätä. #

Panin kuudenkympin pyykit pyörimään. #

Vapaa-assosioin netissä. #

Ripustin pyykit. #

Niittyhopeatäplän toinen polvi Kiteellä. #