Edelliset Asicsit alkoivat olla aika resuiset, niillä oli varmaan jo tuhansia kilometrejä takana. Oli kenkäpäivityksen aika. #

Olin scouttaillu uusia, mutta täydellisen hyviä ei vielä ollu tullu vastaan. Nyt viime sunnuntaina kävin sitte paikallisessa Budget Sportissa, ja siellä ensin sovitin yksiä Nikejä (Flex 2017) ja ällistyksekseni se pari ei tuntunut aivan epäsopivalta niin kuin yleensä aina kaikki muut kuin Asicsit (ja yllättävän halpakin oli Nikeksi, 79,95 €). Nämä Niket ja Adidakset varsinkin ovat yleensä niin kuin kokonaan toisen eläinlajin jaloille tehtyjä. #

Siellä oli kuitenkin erinomaiset valikoimat Asicseja(kin), ja sovitin vissiin niitä kaikkia tarjolla olleita malleja. Parhaaksi pariksi osoittautui Gel-Contend 4 koko 44. Huomasin sen siitä, että kun kokeilin toista mallia toisessa jalassa kävellen, muistin hetken väärin että siinä toisessa oli vielä vanha (täydellisesti istuva) kenkä, vaikka siinä olikin se Contend 4. (Sinne mennessä mulla oli jalassa Merrellin Bare Accessit, jotka ovat vielä noita vanhoja Asicsejakin vanhemmat. Merrellien pohjat ovat jo ihan reikäiset, mutta ne ovat edelleen täydelliset polkupyörän polkimien kanssa, siinä ei reikäisyyskään haittaa yhtään.) #

Contend 4:t tuntuivat niin hyviltä ja olivat niin halvat (alehinta 41,94 €), että olisin ottanut saman tien kaksi paria. Mutta. Se sovituspari oli ainut sitä mallia ja kokoa siellä. Contend 3:a olisi ollut, mutta sitä ei ollut koossa 44, ja koko 43,5 tuntui jalassa selvästi erilaiselta ja huonommalta kuin nelosmallin nelinelonen. Myyjältäkin kysyin. Se tutki tuon kolmosmallin pohjia ja totesi että siinä on ”parempi” kuin uudemmassa mallissa (siellä oli jokin erillinen muotoilumuovi välissä, nelosmallissa pelkkä liimattu pehmike). Mutta minkäs teet, minun jalkaani se uudempi vain oli parempi. #

Etsin verkkokaupatkin ja näyttää että ne nelineloset neloset on loppu kaikkialta.  #

Juoksemista olen vältellyt jo maaliskuulta asti, koska alkoi ilmetä semmoista että vasemman pakaran ja/tai reisiluun kiinnityskohta meni niin kipeäksi että ei meinannut kävelemään kyetä. Kävelyn jälkeenkin se sitä vielä tekee, mutta ei onneksi ihan invalidisoivaksi asti. Nyt tässä viime viikkoina vielä lisäksi sitten alkoi saman jalan jalkapöydässä olla marssimurtuman oireita. Olen toivonut että se johtuu nuista vanhoista kengistä kun ovat jo niin littaan painuneet, ja nyt muutamat kerrat näillä uusilla Contendeilla käveltyäni olen sen suhteen varovaisen optimistinen (ei ainakaan ole enää tuntunut pahemmalta kävelyn jälkeen). #

Olen myös ruvennut pyöräilemään kunnon lenkkejä. Pyörälenkkireitin haku oli oikein mielekästä hommaa, sitä huomasi mihin ihmisen aivot on optimoitu: tutun reviirin laajentamiseen ja reitin optimointiin aina vähän kerrallaan. Pyöräillessä kesän kuumuuskin tuntuu siedettävältä, kun ilmavirta viilentää. Voisin vaikka vaihtaa kävelyn kokonaankin pyöräilyyn näin kesäisin, mutta missä minä sitten podcasteja kuuntelisin? Kuulokkeet korvilla pyöräily on minusta liian riskaabelia, muu liikenne pitää näkemisen lisäksi kuulla silloin kun kaupungissa pyöräilyvauhtia mennään. #

Siitä liikunnasta ei ainakaan tähän mennessä ole tullut mitään kiputiloja, mitä nyt perse ja munat on tietysti ihan litissä sen jälkeen, mutta mitä minä niillä tekisinkään. Niin ja kypärä on vähän liian raskas, pitäisi ostaa kevyempi ennen kuin niska on paskana. Ainut mikä vähän jänskättää on että ketju katkeaa tai rengas puhkeaa kun olen jossain hevonjeerassa, ja sitten joudun kävelemään miljoona kilometriä enkä mitenkään enää pysty syömään tarpeeksi kaloreita. (Oulun joukkoliikenne on ihan ok niillä reiteillä joilla sitä on, mutta ne reitit ja usein niillä ajetut vuorotkin on surkean harvassa.) #

Voisin yrittää pitää kirjaa noilla uusilla kengillä kävellyistä kilometreistä. (Polarin ranneke mittaa niitä automaattisesti.) Ettei tulis ihan niin littaan käveltyä kuin nuita entisiä ennen vaihtoa. Tällä viikolla tähän mennessä 14 + 12 + 13. Tiistaina kävellessäni näin vissiin haapaperhosen Syynimaan lounaiskulmalla (pohjoisimmat havainnot Kuusamon korkeudelta). Ainakin se oli ihan helvetin iso, musta ja valkokuvioinen ja liihotti hitaasti. Luulin ensin pikkulinnuksi. Toinen vaihtoehto on häiveperhonen, mutta en nähnyt oranssia silmätäplää enkä metallista hohdetta. Se oli melkoisen mattamustavalkoinen, niin kuin Imatran seudun ympäristötoimen sivun kuvassa. #

Olen ajatellut että pitäisi ruveta pitämään päiväkirjaa ihan kunnolla, sillä lailla joka päivä vähän kerrallaan. Että dokumentoisin vain nuo kaikki tapahtumat (”kävin salilla, [ja mitä siellä,] kävin kävelyllä, [paljonko ja mitä siellä]” j. n. et cetera) ihan muutamalla virkkeellä. Ei ihan Twitter-tyyliin, mutta vaikka vain kappaleella tai parilla. Uskoisin että motivaatiota siihen kyllä olisi, ongelmana on vain se että aika ei tunnu riittävän edes sellaiseen. Jokainen virke syö aikaa, jonka olisin voinut olla liikkeellä. #

Nytkin olis tehny mieli käydä pyöräilemässä tämän kirjoittamisen sijasta. #