Ahvenoja – marginaali

13. elokuuta 2021: Forever in all that I do

Eilisiltana oli hengitys taas hinkuvinkuna. Kävin ajelemassa myötäpäiväkierroksen, ja metsäosion. Silmätipoista ole ollut mitään hyötyä. Pyykkäsin.

Kävin ajelemassa kierroksen molempiin suuntiin, pitkät pätkät kuntorataakin. Kuvasin kyyn ja suruvaipan, neitoperhosenkin näin. Lämpöasteita yli 20.

Kävin fysioterapeutilla näyttämässä olkapäätä. Päivitin virtuaalikoneita. Kävin ajelemassa vastapäiväkierroksen. Näin meriharakkaparin. Pyykkäsin.

Salilla tein selkää ja olkapäät. Paistoin porkkanapapukalan. Vein muovia keräykseen, kävin pyöräilemässä ja Limingantullin Prismassa.

Kävin ajelemassa vakiokierroksen molempiin suuntiin. +26 astetta. Kuvasin suruvaipan. Pesin pyykit.

Kävin ajelemassa vakiolenkin molempiin suuntiin. Pesin pyykit. Ajelin kokeeksi koko lenkin kamera päässä, en aja toiste. Jatkoin päivityssimulointia.

Näin Roxette-unta. Kävin ajelemassa myötä- ja vastapäiväkierroksen. Näin fasaanin. Kamera tuntui hyvältä kypärän etuosassa ja sen akku kestää.

Näin taas koko yön uuvuttavan dramaattisia unia. Salilla tein kevennetysti selkää ja ojentajat. Kävin pyöräilemässä ja Prismassa. Näin kaksi kyytä.

Näin pandemiaunen. Poljin hyvän sisäpyöräilyn. Pesin pyykit. Perkasin koodia. Kävin pyöräilemässä myötäpäiväkierroksen, apteekissa ja Prismassa.

Tein raskaan tuntuisen jalkatreenin. Polvi kesti hyvin. Kävin pyöräilemässä ja Limingantullin Prismassa. Etanapostia tuli tänään kolmesti.