Unissani on kaksi toistuvaa avaruudellista eli tila-aihetta. #

Ensimmäinen on jyrkkä viisto pinta, kaltevuus enemmän kuin 45 astetta. Se on usein surrealistisen suuri luentosali, jonka peräseinällä, ylhäällä jos menettäisi askeleensa, vyöryisi hallitsemattomasti alas ja luultavasti kuolisi. Siellä peräseinän toisessa nurkassa (edestä takaseinää kohti katsoen oikeanpuoleisessa) on aina ovi, olipa tämä luiskatila sitten luentosali taikka Jyväskylän keskustan harju. Siitä ovesta pääsee vain lyhyehköön käytävään joka päättyy umpikujaan. Se käytävä voi olla myös pätkä harjun vieritse menevää tietä, mutta umpikuja senkin päässä (unessa) on. Eniten se jyrkkä luisu muistuttaa tunteena laskettelurinteen huipulta alas katselua, ja joskus se puolittain onkin laskettelurinne. #

Toinen tila-aihe on J-kirjainta muistuttava tie, jonka pitempi varsi on ehkä kilometrin mittainen. Sen pitemmän varren varrella on siitä tiestä ulos- ja alaspäin poikkeavia lyhyitä rappukäytäviä. #

Unitie #

Tämäkin tie on molemmista päistään umpikuja. Noiden lyhyiden rappukäytävien päissä saattaa kyllä olla lukittuja teräsovia (niin kuin kerrostalon kellarissa). #

Mutkapään sivukäytävien puoleisella puolella (kuvassa ylhäällä vasemmalla) on tori tai markkinat. Toisella puolella on ihan kuollutta. Olen aina tulossa mutkan kuolleelta (oikealta) puolelta sinne torin puolelle (se tuntuu luonnolliselta suunnalta, kuollut puoli on ilmeisesti menneisyydessä), ja umpikujarappukäytävien päähän päästyäni olen pettynyt siitä että tässä olikin kaikki mitä tällä tiellä on. En halua palata torillekaan. #

Toisinaan mutkan sisällä on Korkeasaaren rantakallio, ulkopuolella meri. #