Podcast-päivitys

Päästyäni viimein Undisclosedissa ajan tasalle ahmaisin välipaloina muutamat muut, lyhyemmät sarjat. Elämme true crime -podcastien kulta-aikaa, ja niitä nämäkin enimmäkseen ovat. #

Missing & Murdered: Who Killed Alberta Williams? oli podcast, jota jo Someone Knows Somethingin yhteydessä kuulin mainostettavan, mutta jotka mainokset eivät silloin vakuuttaneet. Connie Walker kävi kuitenkin Undisclosedin Addendumin vieraana, ja kun siinä M & M:n sarjan asetelmaa vähän avattiin, se kuulosti jo paljon paremmalta. Ja hyvähän se sitten olikin! Tavallaan jopa Someone Knows Somethingiakin parempi, sillä siinä missä SKS on tähänastiset kaksi kautta keskittynyt pieniin, intiimeihin tapauksiin, Who Killed Alberta Williams? kytkeytyi laajempaan alkuperäisasukasnaisten katoamisilmiöön #

Lisäksi Connie Walker kutoi kertomukseen mukaan palan historiaa sisäoppilaitosjärjestelmästä, jossa Kanadan hallitus aiemmin mankeloi alkuperäisväestöä. Vaikka se ei (tiettävästi) aivan suoraan Alberta Williamsin katoamiseen liittynytkään, tapaukseen liittyvien muiden ihmisten käsittelyyn kuitenkin, ja aiheen sisällytys oli mielestäni ilman muuta perusteltua. Ainakaan minä en muista koko asiasta tätä ennen edes kuulleeni. Nuo järkyttävät tapahtumat ansaitsisivat varmasti enemmän huomiota, ja niissä olisi varmasti aineksia vaikka omaan podcastiinsa. Tiedä sitten kyllä pystyisinkö ite sitä kuuntelemaan, julkinen itkeskely kun ei vieläkään oo mun juttuni. Eikä itkeskely noin ylipäätään. #

Accusedin Amber Hunt oli (totta kai) hänkin Undisclosedin Addendumin vieraita, ja sen kautta sarjan premissi minulle pintapuolisesti tuttu. Tässä onnistuttiin minusta melko hyvin kaivamaan esiin vuosikymmeniä sitten sattuneeseen tapaukseen liittyneitä ihmisiä. Ja totta kai tykkäsin siitä, että sarjamurhaajia käsiteltiin kokonaisen jakson verran, vaikkakin (tai juuri siksi että) varsin yleisellä tasolla (koska tässäkin tapauksessa sarjamurhaaja vaikuttaa epätodennäköiseltä selitykseltä). #

Porukan poikkeama tuli Yleltä: Depressiopäiväkirjat oli mukavan lyhykäisiin palasiin pätkitty, ja kokonaisuutenakin kertaistumalta kuunneltava sarja. Kirvoitti muutamat naurunhörähdykset ja myös muutamat synkät tuntemuistot omasta mielenterveyshistoriastani. #

Tässä välissä sitten palasin Undisclosedin pariin sen verran, että The Killing of Freddie Grayn lomassa sieltä tuli pari bonusjaksoa: ensimmäisessä otettiin vähän ennakkotunnelmia Adnanin tapauksessa edessä olevista oikeustoimista, jälkimmäisessä palattiin kakkoskaudelta spinoffmaisesti ponnahtaneeseen oikeusjuttuun oikeusistuntotallenteiden julkisuudesta. Ensinmainittu oli paljolti jo tapahtuneen (ja puidunkin) kertausta, mutta silti ihan aiheellinen päivitys siitä missä juuri nyt mennään. #

Joey Watkinsin oikeusistunnosta tehtyjen äänitallenteiden julkisuutta setvivän oikeusjutun bonusjakso oli taas puhdasta Undisclosed-timanttia. Osana jaksoa kuultiin kokonaisuudessaan suullinen käsittely, jossa arvon tuomarit hiostivat molempia osapuolia oikein kunnolla. Eeppistä kuultavaa! #

Parhaillaan kuuntelen Up and Vanishedia. UD Addendum -vieraita tietysti tämänkin isäntä, Payne Lindsey. En ole kovasti tykännyt Lindseyn tavasta miksata sarjaansa niin, että melkein puolet joka jaksosta käytetään jo aiemmin kuullun kierrättämiseen. Jossain määrin kertaus on tietysti varsinkin harvakseltaan ilmestyvän sarjan tapauksessa perusteltua, mutta tiedätte kyllä varmaan sen Fox-/Jim-tosi-tv-tyylin, jossa samoja klippejä kelataan uudestaan ja uudestaan, ad nauseatum, pelkästään ohjelma-ajan täyttämiseksi. Ja nämä ovat lyhyitä jaksoja. (Se on hyvä asia sinänsä, mutta tuo toiston ärsyttävyys korostuu sen takia.) #

Lisäksi vitutti ilmiselvän mielenterveysongelmatapauksen vatvominen ikään kuin siitä olisi mahdollista saada irti yhtään mitään hyödyllistä. Ja sarjan palautekanava on puhelinvastaaja. Mitä tämä on, 1990-luvun alkua#

Mutta Up and Vanishedin vahvuus on, että sen tekeminen tuntuu panneen tapauksessa yhtä sun toista liikkeelle. Nuo muut tähän mennessä kuuntelemani kylmiä juttuja käsitelleet sarjat ovat kyllä tuoneet uusia seikkoja esiin, mutta Lindseyn tutkimukset ovat selvästi herätelleet tutkimuskohteena olevan jutun uudestaan henkiin, ja tutkijakin tuntuu (tahtomattaan) imeytyvän osaksi tapahtumia kuin roskaromaanissa konsanaan. Fiktiossa klisee, mutta hassua true crimessa. #

Tämän jälkeen putkessa olisi seuraavaksi ainakin Actual Innocence, jota on tullut ulos jo parikin kautta. Siitä minulla ei ole mitään ennakkokäsitystä. #

Comments

  1. Tuo Missing & Murdered on mietityttänyt. SKS:n yhteydessä sitä niin kovasti mainostettiin, mutta jostain syystä ei herättänyt mielenkiintoa. Ehkäpä pitää pistää listalle kuitenkin. In the dark on parhaillaan kuuntelussa, ja on kyllä ehdottomasti paras toistaiseksi vastaan tullut true crime -podcast. Asiallista journalismia, kiinnostava keissi, hyvin tuotettu ilman jaaritteluja ja oikein kiinnostavat taustoittavat jaksotkin välissä. Esimerkillinen tapaus. Oletko muuten kohuttua S-Townia kuunnellut?

  2. Ne M &M:n spotit olivat tosiaan jotenkin aivan epäonnistuneita, Connie Walker kuulosti niissä jotenkin niin konemaiselta uutistoimittajalta että meh. Mutta suosittelen kyllä tosiaan itse sarjaa, se oli minusta hyvin tunnelmallinen.

    In the Dark oli kyllä ihan huippu sekin, vaikka sen viranomaistoiminnan takia välillä teki mieli naamapalmuttaa niin kovaa että.

    Mitä hemmettiä: muistan kuunnelleeni jotain ennakkomatskua S-Townista ja päätelleeni sen olevan fiktiosarja, mutta nyt kun tarkistin niin tosipohjainenhan sekin on. Pitää ottaa sekin listalle.

    Fiktiivisistä mulla on huono kokemus: The Messagessa (mainostettiinkohan sitäkin SKS:n yhteydessä?) oli hyvät lähtökohdat, mutta toteutus oli monilta osin melko kökkö. Sen seuraajaa LifeAfteria en sitten enää kestänyt ensimmäistäkään kokonaista jaksoa.

Comments are closed.