Nousin varttia vailla kahdeksan. Kuuma oli. Pohkeet meinasivat yöllä taas kramppailla. #

Aamupuuron syötyäni lähdin pyöräilemään, ja ajelin Liminganlahden luontokeskukseen. Kaakkurin jälkeen panin Googlen neuvomaan tietä, ja kylläpä neuvoi huonosti: tuon tuostakin kehotti kääntyilemään sivuteille, joilta sitten u-käännöksillä takaisin. Varsinkin Kempeleen ja Limingan keskustoissa olisin kaivannut keppiä, jolla olisin vähän kouluttanut tekoälyä. #

Kempeleen keskustassa, ydinkeskustan eteläpuolella ajelu oli kyllä muutoin erinomaista: siellä oli kevyen liikenteen väylästä erotettu pyöräilijöille omat kaksi kaistaa niin kuin Euroopan edistyneimmissä pyöräilykaupungeissa. Sieltä Liminkaan oli samanlaista kuolettavan tylsää pohjalaista suoraa kuin lentokentän reitti, jonka ajoin viime kesänä. #

Urheilupyöräilijä kehaisi kelejä komeiksi minua ohittaessaan, ja oikeassa olikin. Minulla oli pitkät päällä, mutta eivät oikeastaan olleet liikaa, paitsi pyöräilysormikkaat. #

Kameran akku riitti perille saakka. Luontokeskuksessa pysähdyin sen verran, että sekoitin ja hörppäsin palautusjuoman, ja kävin vessassa. Taiteilijanainen oli levittänyt tarvikkeensa kahvilan pöydälle, enkä hoksinut niitä sen tarpeita vaan tuppauduin sen tielle siihen ensin (“minä aioin ruveta siinä piirtämään”). Siellä oli muutenkin aika paljon porukkaa, en tiedä oliko se joku kokoontuminen (pihalla oli joku rotarien plakaatti, mutten lukenut sitä sen tarkemmin) vai oliko vain useampia pikku porukoita sattunut samaan aikaan sinne. #

Siellä olisi maastopyöräilyreittejä, ja pyöriä vuokralle. Omani on kaupunkipyörä, ja ihan niin kovakuntoinen en vielä ole, että jaksaisin ensin pyöräillä 35 km sinne, pyöräillä maastoreitin, ja sitten vielä 35 km takaisin. #

Kytkin kameran vara-akkuun, vaihdoin sormikkaat kynsikkäisiin ja lähdin paluumatkalle. #

Menomatkalle lähtiessäni lämpöasteita oli 9, ja menosuunnassa tuuli oli lievää vastaista, palatessani se oli kovaa vastaista. Kroppa oli siinä vaiheessa jo melko väsyksissä ja perse puuduksissa. Harkitsin Limingantullin Prismassa pysähtymistä, mutta en sitten malttanut vaan ajoin suoraan kotiin. #

Kotona söin riisipuuron ja pari appelsiinia. Latasin tallenteet kameran muistikortilta tietokoneeseen, ja totesin niihin tallentuneen molemmilta etapeilta (meno- ja paluumatka) vain ensimmäiset viisitoista minuuttia oikein, loput tallenteet olivat tyhjiä.  #

Tätä kirjoittaessani join neljä kupillista kahvia, sitten taas olisi tehnyt mieli mukiloida tuo kahvinkeitin kun ei se meinannut suostua keittämään lisää. Plarasin syötteenlukijaa tyhjäksi, sitten lähdin pyöräilemään. #

12 astetta lähtiessäni, kohtalaista vastatuulta enimmäkseen menosuunnassa. Minulla edelleen pitkät päällä. #

Hyvin kulki, ei huonommin kuin normaalistikaan tähän aikaan viikosta. Ja paremmin kuin vielä toissapäivänä: esimerkiksi meijerinmäen jaksoin nyt veivata kolmosella, ei tarvinnut laskea kakkoseen. Aamuinen ajelukaan ei kyllä tänään ollut yhtä intensiivistä kuin normaali sisäpyöräilyohjelmani. #

Kiersin siis vakioreittini vastapäivään, paitsi Ruskonniityn nurkalta poikkesin Puolivälinkankaan muovinkeräyspaikalle jättämään jätteitä, ja sieltä ajoin Prismaan suorinta reittiä. Yhteensä tänään pyöräilykilometrejä kertyi 115. #

Olisin käynyt viinakaupassa (molempia), mutta siihen olin 10 minuuttia myöhässä. #

Prismassa kävin IT-hyllyllä katselemassa muistikortinlukijoita, siellä olisi Transcendin USB 3.0 -mallia. Sille ei vain pakkauksessa ainakaan luvattu Linux-yhteensopivuutta, joten täytyy vielä tutkia sitä. #

Lähtiessäni vaihdoin kameran 1080p-tilaan, ja akku riitti Prismaan asti. Sieltä lähtiessäni käynnistin kameran uudestaan, jolloin se ilmoitti varauksen olevan vähissä, joten kytkin sen vara-akkuun. En ole vielä tutkinut, tallensiko se nyt yhtään enempää kuin aamullakaan. #

Kotona väänsin taas pannaritaikinan. Sokeri loppui kesken, joten jouduin korvaamaan osan siitä siirapilla. Tein taikinan kulhoon, jossa aiemmin päivällä sekoitin pähkinöitä, enkä ollut tiskannut sitä. Sitten ihmettelin että mitä riekaleita siellä lilluu, kun ne pähkinänmurut sieltä nousivat pintaan. #

Pesin hampaat, kävin suihkussa, sitten otin pannarin uunista. Söin pienen pussillisen sipsejä, jotta tulisi vähän suolaakin syötyä, jos vaikka pohkeet kramppaisivat sitten vähemmän. Sitten söin pannaria. #

Responses

Comments are closed.